Kuorikattilan omakäyttöenergian selvittäminen ja kehittämismahdollisuudet
Lehtonen, Jarno (2015)
Lehtonen, Jarno
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122321641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122321641
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden voimalaitoksen kuorikattilan omakäyttöenergiaa. Selvitys käsittää höyryverkon painetta säätävän kuorikattilan oma käyttämän sähkön ja höyryn. Sen lisäksi käsitellään paineilmaa käyttävien tuhkalähetysten tehostamismahdollisuutta ja prosessista poistuvaa hukkalämpöä.
Tutkimusprosessissa keskitytään merkittävimpiin sähkönkuluttajiin, kuten pumppuihin, puhaltimiin ja kuoren siirtoon tarvittavaan laitteistoon. Höyrynkulutuksessa tutkitaan muun muassa nuohoukseen menevä korkeapainehöyry ja ilman esilämmittimiin menevä matalapainehöyry. Työn alussa annetaan katselmus voimalaitosprosessiin, energiantuotantoon ja kuorikattilaan yleisesti. Työssä perehdytään nykyisten pumppujen sekä puhaltimien säätömenetelmiin ja tutkitaan mahdollinen kustannussäästö säätöjärjestelmän muutoksella. Työn tavoitteena on löytää nykyiseen prosessiin kehittämismah-
dollisuuksia. Teoriaosiossa esitellään työn kannalta tärkeät kohteet.
Tarvittavaa teoriaa lähdettiin tutkimaan alan kirjallisuuteen perehtyen keskittyen erityisesti voimalaitos- ja sähkötekniikkaan. Prosessitietojen keruussa käytettiin Metso DNA -automaatiojärjestelmää ja ABB:n Vtrin -käyttöliittymää. Lisäksi hyödynnettiin Promas -tietojärjestelmän raportteja. Työtä tehdessä täytyi joitakin mittauksia suorittaa lisäksi
myös kentällä.
Lopputuloksena voidaan todeta, että kuorikattilalta löytyy tehostamispotentiaalia energiankäytössä. Energiatehokkuutta on mahdollista kehittää tehostamalla nuohointen toimintaa uudella ohjelmalla, optimoimalla tuhkalähetyksiä, höyryluvon asetusarvon muutoksella ja hyödyntämällä taajuusmuuttajasäätöä. Tämän tutkimuksen avulla saadaan suuntaa-antavia tietoja nykyiseen prosessiin käytetystä omakäyttöenergiasta ja sen kehittämismahdollisuuksista.
Tutkimusprosessissa keskitytään merkittävimpiin sähkönkuluttajiin, kuten pumppuihin, puhaltimiin ja kuoren siirtoon tarvittavaan laitteistoon. Höyrynkulutuksessa tutkitaan muun muassa nuohoukseen menevä korkeapainehöyry ja ilman esilämmittimiin menevä matalapainehöyry. Työn alussa annetaan katselmus voimalaitosprosessiin, energiantuotantoon ja kuorikattilaan yleisesti. Työssä perehdytään nykyisten pumppujen sekä puhaltimien säätömenetelmiin ja tutkitaan mahdollinen kustannussäästö säätöjärjestelmän muutoksella. Työn tavoitteena on löytää nykyiseen prosessiin kehittämismah-
dollisuuksia. Teoriaosiossa esitellään työn kannalta tärkeät kohteet.
Tarvittavaa teoriaa lähdettiin tutkimaan alan kirjallisuuteen perehtyen keskittyen erityisesti voimalaitos- ja sähkötekniikkaan. Prosessitietojen keruussa käytettiin Metso DNA -automaatiojärjestelmää ja ABB:n Vtrin -käyttöliittymää. Lisäksi hyödynnettiin Promas -tietojärjestelmän raportteja. Työtä tehdessä täytyi joitakin mittauksia suorittaa lisäksi
myös kentällä.
Lopputuloksena voidaan todeta, että kuorikattilalta löytyy tehostamispotentiaalia energiankäytössä. Energiatehokkuutta on mahdollista kehittää tehostamalla nuohointen toimintaa uudella ohjelmalla, optimoimalla tuhkalähetyksiä, höyryluvon asetusarvon muutoksella ja hyödyntämällä taajuusmuuttajasäätöä. Tämän tutkimuksen avulla saadaan suuntaa-antavia tietoja nykyiseen prosessiin käytetystä omakäyttöenergiasta ja sen kehittämismahdollisuuksista.