Hyvinvointiteknologian käyttöönotto haja-asutusalueen kunnassa
Laitila, Henri (2015)
Laitila, Henri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120819905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120819905
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hyvinvointiteknologian käyttöönottoa ja sen vaikutuksia haja-asutusalueen kunnan kotihoidossa. Lähitulevaisuudessa ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa, mikä luo paineen kehittää uusia työmenetelmiä hyödynnettäväksi vanhuspalveluissa. Opinnäytetyö sijoittuu Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen ja haastatteluvaiheessa siihen kuuluneen Kärsämäen kunnan alueen kotihoitoon. Tutkimusongelmana on kartoittaa hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia ja haasteita kotihoidon työlle. Tarkoituksena on myös selvittää voidaanko hyvinvointiteknologialla kehittää kotihoitoa erityisesti haja-asutusalueen näkökulmasta. Opinnäytetyössä hyvinvointiteknologia on niin sanottua uutta teknologiaa, eli hyvinvointiteknologiaa tarkastellaan uusien sovellusten näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluilla haastattelemalla yhteensä kahdeksaa henkilöä. Seitsemän haastatelluista oli Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eriasteisia esimiehiä ja työntekijöitä. Lisäksi haastateltiin myös Kärsämäen kunnanjohtajaa. Haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin. Teemoitellulle aineistolle tehtiin sisällönanalyysi. Tutkimustulokset käsiteltiin jaottelemalla aineisto esimies- ja työntekijätasoihin. Tulokset olivat osin yhteneviä, mutta myös eroja löytyi. Hyvinvointiteknologia nähtiin yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona tuottaa palveluita tai kehittää niitä tulevaisuudessa. Siinä nähtiin paljon potentiaalia, mutta kuitenkin tietyllä varauksella. Erityisesti työntekijätaso oli huolissaan työn teknistymisestä tai muuttumisesta kylmemmäksi. Oikea teknologia oikealle ihmiselle oikeaan tarpeeseen -periaatteella voidaan tarjota asiakkaille laadukkaita palveluita hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluilla haastattelemalla yhteensä kahdeksaa henkilöä. Seitsemän haastatelluista oli Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eriasteisia esimiehiä ja työntekijöitä. Lisäksi haastateltiin myös Kärsämäen kunnanjohtajaa. Haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin. Teemoitellulle aineistolle tehtiin sisällönanalyysi. Tutkimustulokset käsiteltiin jaottelemalla aineisto esimies- ja työntekijätasoihin. Tulokset olivat osin yhteneviä, mutta myös eroja löytyi. Hyvinvointiteknologia nähtiin yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona tuottaa palveluita tai kehittää niitä tulevaisuudessa. Siinä nähtiin paljon potentiaalia, mutta kuitenkin tietyllä varauksella. Erityisesti työntekijätaso oli huolissaan työn teknistymisestä tai muuttumisesta kylmemmäksi. Oikea teknologia oikealle ihmiselle oikeaan tarpeeseen -periaatteella voidaan tarjota asiakkaille laadukkaita palveluita hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen.