Energiapuun varastoinnin kulmakivet : Puun kuivumiselle suotuisimmat olosuhteet
Nieminen, Mikko (2015)
Nieminen, Mikko
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120619587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120619587
Tiivistelmä
Opinnäytetyönaiheena oli tutkia energiapuupaalien kuivumis ta ja varastointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli
Fixteri Oy, joka on pienläpimittaisen puun korjuuteknologio ihin ja kokonaisvaltaisen toimitusketjun kehittämiseen
erikoistunut yhtiö. Tutkimustehtävänä oli selvittää varastointit apojen yhteyttä energiapaalien mitattuun kosteuteen valaisemalla energiapuun varastoinnille suotuisimpia olosuhteita a neljän tutkimuskysymyksen avulla. Näitä kysymyksiä olivat: 1) miten energiapuupaaleja varastoidaan (selvittämäll ä millaisia ominaisuuksia varastointipaikoissa on sekä millaisia varastointimenetelmiä käytetään), 2) mikä on energiapuupaalien varastointitavan ja mitatun kosteuden yhteys, 3) mitkä ovat energiapuun varastoinnille suotuisimmat olosuhteet sekä viimeisimpänä 4)miten tämän opinnäytetyön tulokset vertautuvat kerättyyn vertailuaineistoon.
Tutkimuksen näytteet kerättiin neljästä pinosta Konnevedeltä Keski-Suomesta. Jokaisesta neljästä pinosta otettiin kustakin kolme näytettä. Samoista pinoista otettiin myös vertail unäytteet. Tämän opinnäytetyön näytteet murskattiin ja kuivattiin Mikkelissä. Vertailuaineiston näytteet käsiteltiin Jyväskylässä. Kuivauksen jälkeen näytteistä laskettiin kosteusprosentit.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tulkita, että varast oinnin olosuhteilla on vaikutusta energiapuun kuivumiselle. Tuloksissani kaikista paras, eli kuivin pino, oli toukoku un pino neljä. Samassa pinossa (pino 4) varastointi on ollut onnistunein myös jokaiselta muultakin kolmelta tutkimus kuukaudelta (huhtikuulta kesäkuuhun). Myös kerätyssä vertailuaineistossa samassa pinossa mitattiin alhaisin kosteus.
Kun yhdistettiin oma ja vertailuaineisto, eroa kuukausittaisten alimman ja korkeimman kuukausittaisen keskiarvon välillä oli 12,8 %. Eroa yksittäisten suurimman ja pienimmän mitatun kosteuden välillä oli jopa 32,58 %. Voidaankin päätellä että eroja kuivumisessa tapahtuu eri varastointiolosuhteiden välillä.
Analyysia varten on kerätty kirjallisuudesta kahdeksan onnist uneen varastoinnin edellytystä. Nämä varastoinnin kulmakivet (kustannustehokas ja turvallinen etäisyys, riittävä v apaa ilmatila pinon alla, pieni kastumiselle altis pintaala, sopiva varastointiaika, luonnon oman lämmitystehon hy ödyntäminen, ilman kierto, hyvä varastointipaikka sekä
peittely) toteutuivat suurimmaksi osaksi kuivimman pino nel jän kohdalla. Tässä kuivimmassa pinossa onnistuneen
varastoinnin voidaan nojata yksityiskohtaisemmin etenkin s euraaviin seikkoihin: elävä puusto oli pinosta sopivan
kaukana, pino oli tukeva ja peitelty sekä hyvällä hiekkapohjalla.
Fixteri Oy, joka on pienläpimittaisen puun korjuuteknologio ihin ja kokonaisvaltaisen toimitusketjun kehittämiseen
erikoistunut yhtiö. Tutkimustehtävänä oli selvittää varastointit apojen yhteyttä energiapaalien mitattuun kosteuteen valaisemalla energiapuun varastoinnille suotuisimpia olosuhteita a neljän tutkimuskysymyksen avulla. Näitä kysymyksiä olivat: 1) miten energiapuupaaleja varastoidaan (selvittämäll ä millaisia ominaisuuksia varastointipaikoissa on sekä millaisia varastointimenetelmiä käytetään), 2) mikä on energiapuupaalien varastointitavan ja mitatun kosteuden yhteys, 3) mitkä ovat energiapuun varastoinnille suotuisimmat olosuhteet sekä viimeisimpänä 4)miten tämän opinnäytetyön tulokset vertautuvat kerättyyn vertailuaineistoon.
Tutkimuksen näytteet kerättiin neljästä pinosta Konnevedeltä Keski-Suomesta. Jokaisesta neljästä pinosta otettiin kustakin kolme näytettä. Samoista pinoista otettiin myös vertail unäytteet. Tämän opinnäytetyön näytteet murskattiin ja kuivattiin Mikkelissä. Vertailuaineiston näytteet käsiteltiin Jyväskylässä. Kuivauksen jälkeen näytteistä laskettiin kosteusprosentit.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tulkita, että varast oinnin olosuhteilla on vaikutusta energiapuun kuivumiselle. Tuloksissani kaikista paras, eli kuivin pino, oli toukoku un pino neljä. Samassa pinossa (pino 4) varastointi on ollut onnistunein myös jokaiselta muultakin kolmelta tutkimus kuukaudelta (huhtikuulta kesäkuuhun). Myös kerätyssä vertailuaineistossa samassa pinossa mitattiin alhaisin kosteus.
Kun yhdistettiin oma ja vertailuaineisto, eroa kuukausittaisten alimman ja korkeimman kuukausittaisen keskiarvon välillä oli 12,8 %. Eroa yksittäisten suurimman ja pienimmän mitatun kosteuden välillä oli jopa 32,58 %. Voidaankin päätellä että eroja kuivumisessa tapahtuu eri varastointiolosuhteiden välillä.
Analyysia varten on kerätty kirjallisuudesta kahdeksan onnist uneen varastoinnin edellytystä. Nämä varastoinnin kulmakivet (kustannustehokas ja turvallinen etäisyys, riittävä v apaa ilmatila pinon alla, pieni kastumiselle altis pintaala, sopiva varastointiaika, luonnon oman lämmitystehon hy ödyntäminen, ilman kierto, hyvä varastointipaikka sekä
peittely) toteutuivat suurimmaksi osaksi kuivimman pino nel jän kohdalla. Tässä kuivimmassa pinossa onnistuneen
varastoinnin voidaan nojata yksityiskohtaisemmin etenkin s euraaviin seikkoihin: elävä puusto oli pinosta sopivan
kaukana, pino oli tukeva ja peitelty sekä hyvällä hiekkapohjalla.