Barokin affekti-ilmaisu - seconda prattican tavoitteet ja keinovarat
Mansnerus, Sara (2015)
Mansnerus, Sara
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018411
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään seconda pratticaksi kutsutun barokin tyylisuunnan syntyä ja musiikillisia merkityssisältöjä. Työn keskeisin tavoite on selvittää, millä sävellysteknisillä keinoilla seconda pratticalle ominainen vahva ilmaisu luotiin. Aihetta on pyritty lähestymään säveltäjien, teoreetikkojen ja filosofien kirjoitusten kautta sekä käytännönläheisen musiikkianalyysin avulla. Analyysissa on keskitytty erityisesti sävellyksen affekti- eli tunnesisällön kannalta olennaisten tekijöiden havainnollistamiseen. Aineistoksi on valittu viulukonsertto numero neljä Antonio Vivaldin La Stravaganza -kokoelmasta.
Seconda pratticaa käsitellään myös musiikinhistoriallisesta näkökulmasta. Sen puitteissa syntyi innovaatioita, jotka vaikuttivat perustavanlaatuisesti musiikin tuleviin kehityssuuntiin. Näitä olivat muun muassa tonaalisuus, basso continuo ja uudet sävellystyypit, kuten ooppera ja konsertto. Historiaan keskittyvässä osuudessa painotetaan lisäksi erityisesti musiikillisen muutoksen kontekstuaalisuutta. Taustalta pyritään etsimään niin yhteiskunnallisia kuin kulttuurillisiakin syitä.
Opinnäytetyö on suunnattu erityisesti barokista kiinnostuneille musiikin opiskelijoille, ja sen tarkoituksena on toimia kompaktina oppaana barokkisävellyksen ilmaisullisten tekijöiden sisältöihin. Musiikin osa-alueista keskitytään tarkastelemaan sävellajivalintaa, rytmiikkaa, intervallisuhteita, harmoniaa ja tekstuuria. Eri tekijöiden merkityksiä tutkittaessa ilmeni, kuinka valtavasti niiden ymmärtäminen syventää kappaleen ymmärrystä ja tulkintaa. Myös säveltäjät tiedostivat vahvasti keinovarojen merkityksen. Barokin keskeiseksi tavoitteeksi mainitaan lähes poikkeuksetta yleisön tunneperäinen osallistuminen teokseen, ja ihanteellisista musiikillisista keinoista sen toteuttamiseksi kirjoitettiin paljon.
Työn liitteenä on cembalisti Annamari Pölhön kanssa toteutettu nauhoitus mainitusta Vivaldin viulukonsertosta. Äänite on saatavissa Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta. Sen avulla pyrin osoittamaan, kuinka olennaisesti musiikillisten ilmaisukeinojen tunteminen vaikuttaa esityksen ilmaisuun.
Seconda pratticaa käsitellään myös musiikinhistoriallisesta näkökulmasta. Sen puitteissa syntyi innovaatioita, jotka vaikuttivat perustavanlaatuisesti musiikin tuleviin kehityssuuntiin. Näitä olivat muun muassa tonaalisuus, basso continuo ja uudet sävellystyypit, kuten ooppera ja konsertto. Historiaan keskittyvässä osuudessa painotetaan lisäksi erityisesti musiikillisen muutoksen kontekstuaalisuutta. Taustalta pyritään etsimään niin yhteiskunnallisia kuin kulttuurillisiakin syitä.
Opinnäytetyö on suunnattu erityisesti barokista kiinnostuneille musiikin opiskelijoille, ja sen tarkoituksena on toimia kompaktina oppaana barokkisävellyksen ilmaisullisten tekijöiden sisältöihin. Musiikin osa-alueista keskitytään tarkastelemaan sävellajivalintaa, rytmiikkaa, intervallisuhteita, harmoniaa ja tekstuuria. Eri tekijöiden merkityksiä tutkittaessa ilmeni, kuinka valtavasti niiden ymmärtäminen syventää kappaleen ymmärrystä ja tulkintaa. Myös säveltäjät tiedostivat vahvasti keinovarojen merkityksen. Barokin keskeiseksi tavoitteeksi mainitaan lähes poikkeuksetta yleisön tunneperäinen osallistuminen teokseen, ja ihanteellisista musiikillisista keinoista sen toteuttamiseksi kirjoitettiin paljon.
Työn liitteenä on cembalisti Annamari Pölhön kanssa toteutettu nauhoitus mainitusta Vivaldin viulukonsertosta. Äänite on saatavissa Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta. Sen avulla pyrin osoittamaan, kuinka olennaisesti musiikillisten ilmaisukeinojen tunteminen vaikuttaa esityksen ilmaisuun.