Osaamisen kehittäminen osana työhyvinvoinnin johtamista : case Kaarinan kaupunki
Hjelt, Assi (2015)
Hjelt, Assi
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617870
Tiivistelmä
Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointiin panostaminen ovat perustana menestyvälle organisaatiolle. Kunnat ovat merkittävä palvelujen tarjoaja ja työllistäjä. Haasteita kunnille luo toimintaympäristön ja teknologian nopea muuttuminen ja kehittyminen sekä henkilöstön eläköityminen. Osaavalla, ammattitaitoisella ja hyvinvoivalla henkilöstöllä voidaan vastata näihin haasteisiin ja samalla vaikuttaa työn tuottavuuteen, tuloksellisuuteen ja työn laatuun.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kaarinan kaupunki. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kaupungin työntekijät ja esimiehet kokevat osaamisen kehittämisen osana työhyvinvoinnin johtamista ja millainen rooli esimiehillä on osaamisen kehittäjinä ja työhyvinvoinnin johtajina.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnin johtamisesta koskevista kirjallisuuden ja julkaisujen lähteistä. Tutkimusmenetelminä tässä opinnäytetyössä käytettiin kahta eri menetelmää. Sekundääriaineistona tässä tutkimuksessa tukena hyödynnettiin Kaarinan kaupungin keväällä 2015 teettämää työhyvinvointikyselyä. Kyselyn perusjoukon muodostivat kaikki Kaarinan kaupungin työntekijät, joita keväällä 2015 tilastoitiin olevan 1748 määrä. Kyselyyn osallistui 1147 henkilöä ja vastausprosentiksi saatiin 62,1 %. Pääasiallisen tutkimusmenetelmän osuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena menetelmänä. Tutkimusaineisto kerättiin elokuussa 2015 ryhmähaastatteluina, joihin osallistui kaikkiaan 16 henkilöä. Ryhmähaastatteluja järjestettiin kaksi, toinen kaupungin työntekijöille, toinen esimiehille.
Tutkimus osoitti, että kunta-alalla eletään jatkuvassa muutoksessa, jossa henkilöstöä tulee kehittää jatkuvasti ja työhyvinvointiin tulee panostaa. Tuloksista ilmeni, että osaamisen kehittäminen on kaupungilla suunnitelmallista ja systemaattista. Osaamisen kehittämistä tuetaan ja mahdollistetaan tarpeen mukaan. Työhyvinvoinnin johtamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Kehittämisen kohteiksi tuloksista nousivat muun muassa vapaa-ajan harrastemahdollisuuksien tukeminen sekä osaamisen kehittämisen menetelmät. Tämän lisäksi tulokset vahvistavat, että esimiehillä on merkittävä rooli osaamisen kehittäjänä ja työhyvinvoinnin edistäjänä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kaarinan kaupunki. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kaupungin työntekijät ja esimiehet kokevat osaamisen kehittämisen osana työhyvinvoinnin johtamista ja millainen rooli esimiehillä on osaamisen kehittäjinä ja työhyvinvoinnin johtajina.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnin johtamisesta koskevista kirjallisuuden ja julkaisujen lähteistä. Tutkimusmenetelminä tässä opinnäytetyössä käytettiin kahta eri menetelmää. Sekundääriaineistona tässä tutkimuksessa tukena hyödynnettiin Kaarinan kaupungin keväällä 2015 teettämää työhyvinvointikyselyä. Kyselyn perusjoukon muodostivat kaikki Kaarinan kaupungin työntekijät, joita keväällä 2015 tilastoitiin olevan 1748 määrä. Kyselyyn osallistui 1147 henkilöä ja vastausprosentiksi saatiin 62,1 %. Pääasiallisen tutkimusmenetelmän osuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena menetelmänä. Tutkimusaineisto kerättiin elokuussa 2015 ryhmähaastatteluina, joihin osallistui kaikkiaan 16 henkilöä. Ryhmähaastatteluja järjestettiin kaksi, toinen kaupungin työntekijöille, toinen esimiehille.
Tutkimus osoitti, että kunta-alalla eletään jatkuvassa muutoksessa, jossa henkilöstöä tulee kehittää jatkuvasti ja työhyvinvointiin tulee panostaa. Tuloksista ilmeni, että osaamisen kehittäminen on kaupungilla suunnitelmallista ja systemaattista. Osaamisen kehittämistä tuetaan ja mahdollistetaan tarpeen mukaan. Työhyvinvoinnin johtamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Kehittämisen kohteiksi tuloksista nousivat muun muassa vapaa-ajan harrastemahdollisuuksien tukeminen sekä osaamisen kehittämisen menetelmät. Tämän lisäksi tulokset vahvistavat, että esimiehillä on merkittävä rooli osaamisen kehittäjänä ja työhyvinvoinnin edistäjänä.