Kunnan ja kolmannen sektorin verkostoituminen ja verkostohallinta
Vuoristo, Sari (2015)
Vuoristo, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517719
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin verkostohallinnan roolia kunnissa kolmannen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä ja kartoitettiin käytössä olevia ja suunniteltuja verkostohallinnan muotoja. Lisäksi selvitettiin verkostohallinnan suunnitelmallisuutta sekä kuntien visioita verkostoitumisen suhteen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja päätöksentekoa vahvistavaa tietoa kuntien nykytilasta ja suunnitelmista.
Työn toimeksiantajana oli oikeusministeriön yhteydessä toimivan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisen työryhmä ja Kansalaisareena ry. Opinnäytetyö oli osa laajempaa selvitystyötä, jossa selvitettiin muun muassa minkälaiseksi kuntien hallinnossa toimivat henkilöt näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa muotoutuvan. Laajemman selvityksen toteuttivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Suomen Kuntaliitto ja Kansalaisareena ry.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivis-kvalitatiivinen survey-tutkimus. Kysely suunnattiin kaikkien Suomen kuntien hallinto- ja toimialajohtajille. Vastauksia saatiin 141 kappaletta. Vastanneita kuntia oli 114, koska 24 kunnasta saatiin useampi kuin yksi vastaus. Vastausprosentti oli 36. Kyselytutkimuksen tuloksia analysoitiin kvantitatiivisesti muun muassa ristiintaulukoiden. Avoimia vastauksia analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin teoriaan verraten. Kvalitatiivisia vastauksia analysoimalla täsmennettiin, konkretisoitiin ja pyrittiin ymmärtämään syvemmin kvantitatiivisia tuloksia sekä selvitettiin syy-seuraus-suhteita. Lähteenä käytettiin verkostotieteen kirjoja ja artikkeleja, aikaisempia tutkimuksia ja tutkimusartikkeleja sekä kunnallisalan kirjallisuutta.
Tutkimuksessa selvisi, että verkostohallinnan rooli on kunnissa vielä aika keskeneräinen ja verkosto-osaamisessa on puutteita. Monessa kunnassa oli käytössä erilaisia verkostohallinnan kevyempiä muotoja, vaikka niitä ei sellaisiksi miellettykään. Erillisstrategioiden tai koordinaattorien käyttö oli vielä vähäistä. Erilaisia lähidemokratiaa ja osallistumista parantavia suunnitelmia oli vireillä monessa kunnassa. Kunnilla oli selvästi halua panostaa nykyiseen ja tulevaisuuden yhteistyöhön. Verkostojen johtamisen ja verkostohallinnan vaikutusta yhteistyön laatuun ei vielä ole täysin oivallettu.
Verkostoituminen, kumppanuus ja toimialat ylittävä yhteistyö tulevat tulevaisuudessa lisääntymään. Tarvitaan verkosto-osaamista, jotta tämä kehitys pysyisi terveenä. Jämäkällä verkostohallinnalla parannetaan luotettavuutta ja luodaan pitkäkestoisempia kumppanuuksia. Verkostoitumisen tulisi olla kunnilla tietoinen valinta, jota ohjataan hyvällä verkostohallinnalla. Verkostohallintaa voidaan parantaa eri keinoin, joita kuntien tulisi alkaa jo nyt selvittää. KANEn työryhmä käyttää tutkimuksen tuloksia hyväkseen omassa työssään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantamiseksi.
Työn toimeksiantajana oli oikeusministeriön yhteydessä toimivan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisen työryhmä ja Kansalaisareena ry. Opinnäytetyö oli osa laajempaa selvitystyötä, jossa selvitettiin muun muassa minkälaiseksi kuntien hallinnossa toimivat henkilöt näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa muotoutuvan. Laajemman selvityksen toteuttivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Suomen Kuntaliitto ja Kansalaisareena ry.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivis-kvalitatiivinen survey-tutkimus. Kysely suunnattiin kaikkien Suomen kuntien hallinto- ja toimialajohtajille. Vastauksia saatiin 141 kappaletta. Vastanneita kuntia oli 114, koska 24 kunnasta saatiin useampi kuin yksi vastaus. Vastausprosentti oli 36. Kyselytutkimuksen tuloksia analysoitiin kvantitatiivisesti muun muassa ristiintaulukoiden. Avoimia vastauksia analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin teoriaan verraten. Kvalitatiivisia vastauksia analysoimalla täsmennettiin, konkretisoitiin ja pyrittiin ymmärtämään syvemmin kvantitatiivisia tuloksia sekä selvitettiin syy-seuraus-suhteita. Lähteenä käytettiin verkostotieteen kirjoja ja artikkeleja, aikaisempia tutkimuksia ja tutkimusartikkeleja sekä kunnallisalan kirjallisuutta.
Tutkimuksessa selvisi, että verkostohallinnan rooli on kunnissa vielä aika keskeneräinen ja verkosto-osaamisessa on puutteita. Monessa kunnassa oli käytössä erilaisia verkostohallinnan kevyempiä muotoja, vaikka niitä ei sellaisiksi miellettykään. Erillisstrategioiden tai koordinaattorien käyttö oli vielä vähäistä. Erilaisia lähidemokratiaa ja osallistumista parantavia suunnitelmia oli vireillä monessa kunnassa. Kunnilla oli selvästi halua panostaa nykyiseen ja tulevaisuuden yhteistyöhön. Verkostojen johtamisen ja verkostohallinnan vaikutusta yhteistyön laatuun ei vielä ole täysin oivallettu.
Verkostoituminen, kumppanuus ja toimialat ylittävä yhteistyö tulevat tulevaisuudessa lisääntymään. Tarvitaan verkosto-osaamista, jotta tämä kehitys pysyisi terveenä. Jämäkällä verkostohallinnalla parannetaan luotettavuutta ja luodaan pitkäkestoisempia kumppanuuksia. Verkostoitumisen tulisi olla kunnilla tietoinen valinta, jota ohjataan hyvällä verkostohallinnalla. Verkostohallintaa voidaan parantaa eri keinoin, joita kuntien tulisi alkaa jo nyt selvittää. KANEn työryhmä käyttää tutkimuksen tuloksia hyväkseen omassa työssään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantamiseksi.