Flavonoidien määritys tyrnin lehdistä HPLC:llä
Holappa, Ville (2015)
Holappa, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417507
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia tyrnin lehtien flavonoidipitoisuuksia. Työssä keskityttiin vain kahteen tiettyyn flavonoidiin, katekiiniin ja kversetiiniin. Työn vastaanottajana toimi kotimainen yritys, Fingredient Oy, jolta saatiin työssä näytteinä käytetyt tyrnin lehdet. Fingredient Oy on perustettu 2013, ja se on erikoistunut valmistamaan luonnontuotteista kosmetiikka- ja elintarvike-teollisuudelle raaka-aineita, esimerkiksi marjauutteita. Työ tehtiin Oulun ammattikorkeakoulun laboratoriossa ja mittauksiin käytettiin koululla olevaa HPLC-laitteistoa.
Tyrnin lehtien esikäsittelyyn ja HPLC-ajoihin katsottiin mallia useammasta samankaltaisesta työstä, joiden soveltuvuudesta tai toimivuudesta juuri tähän työhön ei ollut takeita. Lisäksi ei ollut varmuutta, paljonko tyrnin lehdissä on katekiinia ja kversetiiniä. Tämän takia työ oli osittain kokeiluluontoinen. Työn edetessä ilmeni jonkin verran ongelmia, koska flavonoidit saattavat esiintyä glukosideina eli sokerijohdannaisina, mikä hankaloittaa tunnistamista ja pitoisuuksien määrittämistä. Lisäksi HPLC:llä ei ollut mahdollista käyttää samoja eluentteja kuin vastaavissa töissä, joten metodien suora kopioiminen ei onnistunut vaan sopivat ajo-olosuhteet piti hakea kokeilemalla, mikä taas vaati paljon työtä ja aikaa.
Lehdistä valmistetutista näytteistä saatiin tunnistettua katekiini ja kversetiini, eli kvalitatiivinen analyysi onnistui, mutta pitoisuuksien määrittämistä eli kvantitatiivista analyysia varten menetelmää tulisi kehittää vielä eteenpäin.
Tyrnin lehtien esikäsittelyyn ja HPLC-ajoihin katsottiin mallia useammasta samankaltaisesta työstä, joiden soveltuvuudesta tai toimivuudesta juuri tähän työhön ei ollut takeita. Lisäksi ei ollut varmuutta, paljonko tyrnin lehdissä on katekiinia ja kversetiiniä. Tämän takia työ oli osittain kokeiluluontoinen. Työn edetessä ilmeni jonkin verran ongelmia, koska flavonoidit saattavat esiintyä glukosideina eli sokerijohdannaisina, mikä hankaloittaa tunnistamista ja pitoisuuksien määrittämistä. Lisäksi HPLC:llä ei ollut mahdollista käyttää samoja eluentteja kuin vastaavissa töissä, joten metodien suora kopioiminen ei onnistunut vaan sopivat ajo-olosuhteet piti hakea kokeilemalla, mikä taas vaati paljon työtä ja aikaa.
Lehdistä valmistetutista näytteistä saatiin tunnistettua katekiini ja kversetiini, eli kvalitatiivinen analyysi onnistui, mutta pitoisuuksien määrittämistä eli kvantitatiivista analyysia varten menetelmää tulisi kehittää vielä eteenpäin.