Työkyvyn johtaminen : Työntekijöiden kokemuksia yksityisessä sosiaali- ja terveysalan yrityksessä
Piirto, Sanna (2015)
Piirto, Sanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090714392
Tiivistelmä
Työelämä on murroksessa. Globalisaatio, teknologinen kehitys, väestön ikääntyminen ja talouden kestävyysvaje pakottavat organisaatiot kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan. Samaan aikaan jatkuvasti vähenee työikäisten joukko, jonka tulisi olla valmiina jatkamaan työuraa nykyistä pidempään. Nämä vaatimukset vaativat uudenlaisia tapoja johtamiseen ja työntekoon. Kaikkien työntekijöiden työkykyä voidaan tukea ja työkykyongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan työpaikoilla valmiutta. Työkyvyn lähikäsitteitä ovat muun muassa työhyvinvointi ja toimintakyky. Nämä kaikki käsitteet tarkoittavat eri asioita, vaikka niitä käytetään usein rinnakkain. Työkykyyn vaikuttavat muun muassa, ihmisen ovat voimavarat, työn vaatimukset ja työn tarjoamat voimavarat. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työntekijät kokivat työkyvyn johtamisen näyttäytyvän tutkittavassa sosiaali- ja terveysalan yrityksessä. Tavoitteena oli myös nostaa esiin henkilökunnan toiveita ja ajatuksia työkyvyn johtamisesta.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Tutkimuksen asetelmana oli teoreettinen malli, jota testattiin käytännössä. Teoreettinen malli oli Elinkeinoelämän keskusliiton (EK 2011) kehittämä työkyvyn johtamisen malli. Malli toimi tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä. Aineisto kerättiin käyttämällä sähköistä kyselyä, johon vastattiin anonyymisti. Tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Vastaajia oli 103 ja vastausprosentti oli 20 %.
Vastausten perusteella henkilökunta tunnisti jonkin verran työkyvyn johtamisen menetelmiä yrityksessä. Työntekijät kokivat poikkeuksetta kaikki Elinkeinoelämän keskusliiton arviointitaulukon mukaiset, työkyvyn johtamisen osa-alueissa mainitut asiat, tärkeiksi. Työkyvyn johtamista voitaisiin vahvistaa yrityksessä monin eri tavoin. Yritys sijoittui selkeästi muutamilla osa-alueilla Elinkeinoelämän laatimalle arviointiasteikolle. Tutustumalla arviointitaulukkoon ja panostamalla niiden toteutumiseen voitaisiin yrityksen työkyvyn johtamista vahvistaa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Tutkimuksen asetelmana oli teoreettinen malli, jota testattiin käytännössä. Teoreettinen malli oli Elinkeinoelämän keskusliiton (EK 2011) kehittämä työkyvyn johtamisen malli. Malli toimi tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä. Aineisto kerättiin käyttämällä sähköistä kyselyä, johon vastattiin anonyymisti. Tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Vastaajia oli 103 ja vastausprosentti oli 20 %.
Vastausten perusteella henkilökunta tunnisti jonkin verran työkyvyn johtamisen menetelmiä yrityksessä. Työntekijät kokivat poikkeuksetta kaikki Elinkeinoelämän keskusliiton arviointitaulukon mukaiset, työkyvyn johtamisen osa-alueissa mainitut asiat, tärkeiksi. Työkyvyn johtamista voitaisiin vahvistaa yrityksessä monin eri tavoin. Yritys sijoittui selkeästi muutamilla osa-alueilla Elinkeinoelämän laatimalle arviointiasteikolle. Tutustumalla arviointitaulukkoon ja panostamalla niiden toteutumiseen voitaisiin yrityksen työkyvyn johtamista vahvistaa.