Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja seksuaalisuus
Dahl, Mariia; Krokfors, Annina (2015)
Dahl, Mariia
Krokfors, Annina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090314311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090314311
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kehitysvammaisten henkilöiden omaa kehoa ja seksuaalisuutta koskevan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tutkimuksen päätavoite oli tuoda esiin kehitysvammaisten henkilöiden omat kokemukset, näkemykset ja tieto tutkimusaiheesta. Kehitysvammaisten henkilöiden palvelut ja oikeudet laissa ovat osana teoreettista perustaa. Tutkimusaiheen tarjosi Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä kehitysvammaista henkilöä. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat täysi-ikäisiä ja asuivat vanhempiensa kanssa, ryhmäkodeissa tai saivat tuettua palvelua itsenäiselle asumiselle. Tutkimukseen osallistui miehiä ja naisia. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden rajoittaminen toi suurelta osin turvaa tutkimukseen osallistuneille.
Kotiintuloaikojen määrittäminen ja rahankäytön valvonta edunvalvonnan toimesta tiedostettiin omaa päätösvaltaa rajaaviksi tekijöiksi, mutta niihin oltiin tyytyväisiä. Edunvalvojat ymmärrettiin tärkeiksi, sillä tutkimushenkilöt tunnistivat oman kyvyttömyytensä vastata täysin omasta taloudestaan. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on väärin. Seksuaalisuusteeman tutkiminen osoittautui haastateltaville vaikeaksi ja etenkin käsitteellisesti haasteelliseksi. Tutkimukseen osallistuneet kokivat saavansa tarvittaessa tukea seksuaalisuudesta ja omasta päätösvallasta puhumiseen useilta eri tahoilta. Eniten tutkimuksessa esiin noussut tukea tarjoava taho oli ryhmäkodin omaohjaaja tai muu henkilökunta. Parisuhteessa olevat henkilöt kokivat seurustelukumppanin tärkeäksi neuvojaksi seksuaaliasioissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä kehitysvammaista henkilöä. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat täysi-ikäisiä ja asuivat vanhempiensa kanssa, ryhmäkodeissa tai saivat tuettua palvelua itsenäiselle asumiselle. Tutkimukseen osallistui miehiä ja naisia. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden rajoittaminen toi suurelta osin turvaa tutkimukseen osallistuneille.
Kotiintuloaikojen määrittäminen ja rahankäytön valvonta edunvalvonnan toimesta tiedostettiin omaa päätösvaltaa rajaaviksi tekijöiksi, mutta niihin oltiin tyytyväisiä. Edunvalvojat ymmärrettiin tärkeiksi, sillä tutkimushenkilöt tunnistivat oman kyvyttömyytensä vastata täysin omasta taloudestaan. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on väärin. Seksuaalisuusteeman tutkiminen osoittautui haastateltaville vaikeaksi ja etenkin käsitteellisesti haasteelliseksi. Tutkimukseen osallistuneet kokivat saavansa tarvittaessa tukea seksuaalisuudesta ja omasta päätösvallasta puhumiseen useilta eri tahoilta. Eniten tutkimuksessa esiin noussut tukea tarjoava taho oli ryhmäkodin omaohjaaja tai muu henkilökunta. Parisuhteessa olevat henkilöt kokivat seurustelukumppanin tärkeäksi neuvojaksi seksuaaliasioissa.