Ruoan kotimaisuusaste Salon kaupungin ravitsemispalveluissa
Veikkolin, Hanna (2015)
Veikkolin, Hanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505239781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505239781
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ruoan kotimaisuusaste Salon kaupungin ravitsemispalveluissa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi myös ehdotuksia kotimaisuusasteen lisäämiseksi ja ideoita tutkimuksen tuloksien jakamiselle asiasta kiinnostuneille ruokapalveluiden käyttäjille.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kotimaisuusasteen laskentaan kehitetyn menetelmän käyttöönotosta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä määritellään kotimainen ruoka, käsitellään julkisten elintarvikehankintojen ohjauskeinoja sekä pohditaan kotimaisten elintarvikkeiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimusosiossa paneudutaan Salon kaupungin lounasruokalistoihin ja lasketaan reseptiikaan pohjautuen tarjonnan kotimaisuusaste.
Työn tulosten pohjalta voidaan sanoa, että lounasvaihtoehdot osoittivat melko suurta hajontaa kotimaisuusasteen osalta, mutta asettuivat keskimäärin varsin korkealle, 80 prosentin, tasolle. Koska kaupungin heikko taloudellinen tilanne ei mahdollista määrärahojen lisäystä ruokapalveluiden käyttöön, on ratkaisut löydettävä muulla tavoin. Vaihtoehtona voidaan nähdä esimerkiksi voimakkaammin sesonginmukaisiin ruokalistoihin panostamista ja hankintojen toteuttamista vielä melko harvinaisen käänteisen huutokaupan avulla. Aktiivinen vuoropuhelu tuottajien kanssa voisi lisätä kotimaisten elintarvikkeiden tarjontaa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että kotimaisen elintarvikkeen valinta ei aina ole ekologisin vaihtoehto.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kotimaisuusasteen laskentaan kehitetyn menetelmän käyttöönotosta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä määritellään kotimainen ruoka, käsitellään julkisten elintarvikehankintojen ohjauskeinoja sekä pohditaan kotimaisten elintarvikkeiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimusosiossa paneudutaan Salon kaupungin lounasruokalistoihin ja lasketaan reseptiikaan pohjautuen tarjonnan kotimaisuusaste.
Työn tulosten pohjalta voidaan sanoa, että lounasvaihtoehdot osoittivat melko suurta hajontaa kotimaisuusasteen osalta, mutta asettuivat keskimäärin varsin korkealle, 80 prosentin, tasolle. Koska kaupungin heikko taloudellinen tilanne ei mahdollista määrärahojen lisäystä ruokapalveluiden käyttöön, on ratkaisut löydettävä muulla tavoin. Vaihtoehtona voidaan nähdä esimerkiksi voimakkaammin sesonginmukaisiin ruokalistoihin panostamista ja hankintojen toteuttamista vielä melko harvinaisen käänteisen huutokaupan avulla. Aktiivinen vuoropuhelu tuottajien kanssa voisi lisätä kotimaisten elintarvikkeiden tarjontaa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että kotimaisen elintarvikkeen valinta ei aina ole ekologisin vaihtoehto.