Palaako? : tupakointitottumukset kaksi vuotta tupakasta vieroituskurssin jälkeen
Päivärinta, Anna; Ylä-Outinen, Kaisa (2015)
Päivärinta, Anna
Ylä-Outinen, Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219346
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvailla Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) keuhkoklinikalla vuosina 2007 - 2012 järjestettyjen tupakasta vieroituskurssien osallistujien tupakointikäyttäytymistä kaksi vuotta kurssin alkamisen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää TYKS:n keuhkoklinikan tupakasta vieroitustoimintaa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja kohderyhmänä olivat vieroituskursseille osallistuneet henkilöt. Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kehittämisestä ja aineiston keruusta vastasi TYKS:n keuhkoklinikka. Aineisto (n=43) analysoitiin tilastollisesti Excel-ohjelman avulla.
Kyselyyn vastanneista 31 henkilöä oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin ja kahdestatoista yhä tupakoivasta kymmenen oli harkinnut lopettavansa uudelleen. Ryhmäohjaus oli koettu selkeästi tärkeimmäksi tupakoinnin lopettamispäätöstä tukevaksi tekijäksi. Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytti tai oli käyttänyt 21 henkilöä, joista 15 ei tupakoinut kyselyhetkellä. Korvaushoitotuotteista eniten oli käytetty nikotiinipurukumia. Vieroituslääkkeitä oli käyttänyt kolme vastaajaa. Astman tai keuhkoahtaumataudin vuoksi lääkärissä oli viimeisen puolen vuoden aikana käynyt tupakoivista kolme henkilöä ja tupakoimattomista kymmenen henkilöä. Hengitystietulehdusten vuoksi lääkärikäyntejä oli tupakoivista viidellä ja tupakoimattomista kymmenellä.
Tupakasta vieroitustoiminta on kansantaloudellisesti ja terveyden edistämisen kannalta tärkeää. Terveydenhuoltohenkilökunnalla onkin keskeinen rooli motivoida ja tukea tupakoitsijaa lopettamisprosessissa. Seurantatutkimuksella saadaan arvokasta tietoa vieroituskurssien vaikuttavuudesta ja näin ollen ryhmien toimintaa voidaan jatkossa kehittää oikeaan suuntaan.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja kohderyhmänä olivat vieroituskursseille osallistuneet henkilöt. Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kehittämisestä ja aineiston keruusta vastasi TYKS:n keuhkoklinikka. Aineisto (n=43) analysoitiin tilastollisesti Excel-ohjelman avulla.
Kyselyyn vastanneista 31 henkilöä oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin ja kahdestatoista yhä tupakoivasta kymmenen oli harkinnut lopettavansa uudelleen. Ryhmäohjaus oli koettu selkeästi tärkeimmäksi tupakoinnin lopettamispäätöstä tukevaksi tekijäksi. Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytti tai oli käyttänyt 21 henkilöä, joista 15 ei tupakoinut kyselyhetkellä. Korvaushoitotuotteista eniten oli käytetty nikotiinipurukumia. Vieroituslääkkeitä oli käyttänyt kolme vastaajaa. Astman tai keuhkoahtaumataudin vuoksi lääkärissä oli viimeisen puolen vuoden aikana käynyt tupakoivista kolme henkilöä ja tupakoimattomista kymmenen henkilöä. Hengitystietulehdusten vuoksi lääkärikäyntejä oli tupakoivista viidellä ja tupakoimattomista kymmenellä.
Tupakasta vieroitustoiminta on kansantaloudellisesti ja terveyden edistämisen kannalta tärkeää. Terveydenhuoltohenkilökunnalla onkin keskeinen rooli motivoida ja tukea tupakoitsijaa lopettamisprosessissa. Seurantatutkimuksella saadaan arvokasta tietoa vieroituskurssien vaikuttavuudesta ja näin ollen ryhmien toimintaa voidaan jatkossa kehittää oikeaan suuntaan.