Ensihoitajien kokemuksia elvytyksestä pidättäytymisestä ja sen tuloksettomana lopettamisesta
Tölli, Samuel; Virtanen, Vesa-Matti (2015)
Tölli, Samuel
Virtanen, Vesa-Matti
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198971
Tiivistelmä
Elvytyksestä pidättäytyminen ja aloitetun elvytyksen tuloksettomana lopettaminen voi toisinaan olla itse elvytystä vaativampaa. Elvytystä, elvytyksestä pidättäytymistä ja aloitetun elvytyksen tuloksettomana lopettamista ohjeistetaan kansallisilla ohjeistuksilla. Tarkoituksena oli tutkia ensihoitotyötä tekevien kokemuksia tilanteista, joissa elvytyksestä pidättäydytään tai aloitettu elvytys lopetetaan tuloksettomana. Tavoitteena oli saada tietoa tilanteiden vaativuudesta sekä psyykkisestä kuormittavuudesta.
Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta myös kvalitatiivisen menetelmän piirteitä on havaittavissa. Aineiston keräämisessä on käytetty kyselylomaketta, joka oli toteutettu sähköisesti Webropolilla. Kysely koostui strukturoiduista kysymyksistä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa Webropolin ominaisuuksia sekä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tulokset esitellään frekvenssein, prosenttilukuina sekä taulukoiden avulla.
Tutkimuksen perusjoukkona oli Kymenlaakson alueen päätoiminen ensihoitohenkilöstö. Tutkimus toteutettiin kokonaisotantana. Kysely oli avoinna noin kuukauden ajan alkuvuodesta 2015. Kysely lähetettiin 96 henkilölle ja vastauksia tuli 36, jolloin vastausprosentti oli 37,5 %.
Tutkimustuloksina nousi esille, että elvytyksestä pidättäytyminen tai aloitetun elvy- tyksen lopettaminen tuloksettomana voi tilanteena olla vaativa ja psyykkisestikin kuormittava. Tulosten perusteella edellä mainitut tilanteet eivät ole kuitenkaan aina psyykkisesti kuormittavia tai vaativia ensihoitajille. Elvytyksestä pidättäytymiseen tai sen lopettamiseen tuloksettomana eniten haastavuutta tuo tilanteesta kertominen omaisille, potilaan puuttuvat hoidonlinjaukset sekä epätyypilliset tilanteet. Ohjeistuksista on hyötyä elvytyksestä pidättäytymiseen sekä sen tuloksettomana lopettamiseen, vaikka lisäohjeistusta kaivattaisiinkin.
Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta myös kvalitatiivisen menetelmän piirteitä on havaittavissa. Aineiston keräämisessä on käytetty kyselylomaketta, joka oli toteutettu sähköisesti Webropolilla. Kysely koostui strukturoiduista kysymyksistä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa Webropolin ominaisuuksia sekä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tulokset esitellään frekvenssein, prosenttilukuina sekä taulukoiden avulla.
Tutkimuksen perusjoukkona oli Kymenlaakson alueen päätoiminen ensihoitohenkilöstö. Tutkimus toteutettiin kokonaisotantana. Kysely oli avoinna noin kuukauden ajan alkuvuodesta 2015. Kysely lähetettiin 96 henkilölle ja vastauksia tuli 36, jolloin vastausprosentti oli 37,5 %.
Tutkimustuloksina nousi esille, että elvytyksestä pidättäytyminen tai aloitetun elvy- tyksen lopettaminen tuloksettomana voi tilanteena olla vaativa ja psyykkisestikin kuormittava. Tulosten perusteella edellä mainitut tilanteet eivät ole kuitenkaan aina psyykkisesti kuormittavia tai vaativia ensihoitajille. Elvytyksestä pidättäytymiseen tai sen lopettamiseen tuloksettomana eniten haastavuutta tuo tilanteesta kertominen omaisille, potilaan puuttuvat hoidonlinjaukset sekä epätyypilliset tilanteet. Ohjeistuksista on hyötyä elvytyksestä pidättäytymiseen sekä sen tuloksettomana lopettamiseen, vaikka lisäohjeistusta kaivattaisiinkin.