Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraus kaivamatta
Kivivuori, Teemu (2015)
Lataukset:
Kivivuori, Teemu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045765
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin pääkaupunkiseudun vesijohtojen ja viemäreiden nykyistä kuntoa, putkijakaumaa sekä saneeraustarvetta. Insinöörityössä vertailtiin kaivamatta toteutettavia saneerausmenetelmiä niiden soveltuvuus kohteiden, resurssien sekä kustannuksien kannalta. Saneerausmenetelmistä laadittiin liitteeksi taulukko, jossa esiteltiin kaivamatta toteutettavat saneerausmenetelmät sekä menetelmistä saneerauksen kannalta tärkeimmät tiedot.
Opinnäytetyössä selvitettiin vesijohtojen ja viemäreiden vuotojen sekä putkirikkojen yleisimmät syyt. Tutustuttiin vuotojen etsintä- ja paikantamismenetelmiin. Vesijohto- sekä viemärivuotojen vaikutukset ovat suoraan verrannolliset kustannuksille. Näiden vuotojen vaikutusta ympäristölle sekä ympäröivään alueeseen selvitettiin. Opinnäytetyössä selvitettiin kaivamatta toteutettavan saneerausmenetelmän kustannustehokkuutta verrattuna auki-kaivu menetelmään. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä resursseja, työkaluja ja kalustoa pitkä-, pätkä- tai pakkosujutusmenetelmin toteutettava saneerausmenetelmä vaatii. Mitä osaamista sekä koulutusta työtä suorittava miehistö vaatii?
Tällä hetkellä yritys, jolle tämä insinöörityö tehtiin, ostaa kaikki urakoissa kaivamatta toteutettavat putkilinjojen saneeraukset aliurakointina. Insinöörityössä selvitettiin, mitä sujutuskaluston hankinta yritykselle tulisi maksamaan. Tässä insinöörityössä selvitettiin, tulisiko yrityksen kannalta edullisemmaksi toteuttaa kaivamatta tapahtuvat saneeraukset omalla kalustolla vai ostaa työ aliurakointina. Lopputuloksena voidaan todeta, että saneerausvolyymin ollessa niin vähäistä tällä hetkellä, ei sujutuskaluston hankinta yritykselle kannata.
Insinöörityön lopputuloksena voidaan todeta kaivamatta toteutettavien putkilinjojen saneerauksien olevan huomattavasti edullisempia sekä nopeampia toteuttaa kuin auki-kaivu-menetelmällä. Kaivamatta toteutettavien putkilinjojen saneerauksien määrä on kuitenkin vielä aika vähäistä. Vähäisen käytön syynä ovat kyseistä menetelmää toteuttavien urakoitsijoiden vähäisyys Suomessa, menetelmien tuntemattomuus sekä rajoittavat tekijät. Suurin syy kuitenkin käytön vähäisyydelle on se että useimmiten vesijohtojen, viemäreiden ja operaattoreiden putkiasennukset tai saneeraukset pyritään yhdistämään samaan urakkaan muun kadun parannuksen, kuten uudelleenpäällystämisen, ohella.
Opinnäytetyössä selvitettiin vesijohtojen ja viemäreiden vuotojen sekä putkirikkojen yleisimmät syyt. Tutustuttiin vuotojen etsintä- ja paikantamismenetelmiin. Vesijohto- sekä viemärivuotojen vaikutukset ovat suoraan verrannolliset kustannuksille. Näiden vuotojen vaikutusta ympäristölle sekä ympäröivään alueeseen selvitettiin. Opinnäytetyössä selvitettiin kaivamatta toteutettavan saneerausmenetelmän kustannustehokkuutta verrattuna auki-kaivu menetelmään. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä resursseja, työkaluja ja kalustoa pitkä-, pätkä- tai pakkosujutusmenetelmin toteutettava saneerausmenetelmä vaatii. Mitä osaamista sekä koulutusta työtä suorittava miehistö vaatii?
Tällä hetkellä yritys, jolle tämä insinöörityö tehtiin, ostaa kaikki urakoissa kaivamatta toteutettavat putkilinjojen saneeraukset aliurakointina. Insinöörityössä selvitettiin, mitä sujutuskaluston hankinta yritykselle tulisi maksamaan. Tässä insinöörityössä selvitettiin, tulisiko yrityksen kannalta edullisemmaksi toteuttaa kaivamatta tapahtuvat saneeraukset omalla kalustolla vai ostaa työ aliurakointina. Lopputuloksena voidaan todeta, että saneerausvolyymin ollessa niin vähäistä tällä hetkellä, ei sujutuskaluston hankinta yritykselle kannata.
Insinöörityön lopputuloksena voidaan todeta kaivamatta toteutettavien putkilinjojen saneerauksien olevan huomattavasti edullisempia sekä nopeampia toteuttaa kuin auki-kaivu-menetelmällä. Kaivamatta toteutettavien putkilinjojen saneerauksien määrä on kuitenkin vielä aika vähäistä. Vähäisen käytön syynä ovat kyseistä menetelmää toteuttavien urakoitsijoiden vähäisyys Suomessa, menetelmien tuntemattomuus sekä rajoittavat tekijät. Suurin syy kuitenkin käytön vähäisyydelle on se että useimmiten vesijohtojen, viemäreiden ja operaattoreiden putkiasennukset tai saneeraukset pyritään yhdistämään samaan urakkaan muun kadun parannuksen, kuten uudelleenpäällystämisen, ohella.