Nuorten minäkuva elämänhallinnan ja sosiaalisen tuen peilinä
Hyytiälä, Kirsi (2015)
Hyytiälä, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163186
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli nuorten minäkuva elämänhallinnan ja sosiaalisen tuen peilinä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elämänhallinnan ja sosiaalisen tuen merkitystä nuoruuden aikana ja saada teoreettista ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusongelmana oli vertailla nuorten elämänhallintaa ja sosiaalista tukea, ja niiden eroja eri ryhmissä.
Määrälliseen tutkimukseen käytettiin Kellokosken sairaalan Kaifus -hankkeesta (The Kellokoski Hospital Adolescent Inpatiet Follow-Up-Study) 2006-2010 vuosina kerättyä aineistoa. Aineistoon kuului 409 13-17-vuotiasta koululaista, joista 206 oli nuorisopsykiatristen osastojen potilaita ja 203 kuului verrokkeihin. Koululaisverrokit oli kaltaistettu ryhmänä sukupuolen ja iän kautta osastopotilaisiin.
Tilasto-ohjelmana käytettiin PASW 18:ta (SPSS). Tutkimusmenetelminä käytettiin keskilukuja, Spearmanin korrelaatiokerrointa, t-testiä, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat verrokkien elämänhallinnan olevan parempi kuin potilaiden. Potilaat kokivat saadun sosiaalisen tuen vähäisemmäksi kuin verrokit. Tytöt saivat enemmän sosiaalista tukea ystäviltä kuin pojat. Pojilla oli parempi elämänhallinta kuin tytöillä. Varhais- ja keskinuoret eivät eronneet sosiaalisen tuen määrässä, mutta varhaisnuorilla oli parempi elämänhallinta kuin keskinuorilla. Sosiaalinen tuki selitti elämänhallintaa, ja muuttujien väliltä löytyi yhteyttä ja yhdysvaikutuksia.
Työelämässä tutkimustuloksia voidaan käyttää lisäämään ymmärrystä sosiaalisen tuen merkityksestä myönteiselle minäkuvalle ja elämänhallinnalle. Jatkotutkimusaiheena näkisin myöhäisnuorten negatiiviseen minäkuvaan liittyvät persoonallisuushäiriöt.
Määrälliseen tutkimukseen käytettiin Kellokosken sairaalan Kaifus -hankkeesta (The Kellokoski Hospital Adolescent Inpatiet Follow-Up-Study) 2006-2010 vuosina kerättyä aineistoa. Aineistoon kuului 409 13-17-vuotiasta koululaista, joista 206 oli nuorisopsykiatristen osastojen potilaita ja 203 kuului verrokkeihin. Koululaisverrokit oli kaltaistettu ryhmänä sukupuolen ja iän kautta osastopotilaisiin.
Tilasto-ohjelmana käytettiin PASW 18:ta (SPSS). Tutkimusmenetelminä käytettiin keskilukuja, Spearmanin korrelaatiokerrointa, t-testiä, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat verrokkien elämänhallinnan olevan parempi kuin potilaiden. Potilaat kokivat saadun sosiaalisen tuen vähäisemmäksi kuin verrokit. Tytöt saivat enemmän sosiaalista tukea ystäviltä kuin pojat. Pojilla oli parempi elämänhallinta kuin tytöillä. Varhais- ja keskinuoret eivät eronneet sosiaalisen tuen määrässä, mutta varhaisnuorilla oli parempi elämänhallinta kuin keskinuorilla. Sosiaalinen tuki selitti elämänhallintaa, ja muuttujien väliltä löytyi yhteyttä ja yhdysvaikutuksia.
Työelämässä tutkimustuloksia voidaan käyttää lisäämään ymmärrystä sosiaalisen tuen merkityksestä myönteiselle minäkuvalle ja elämänhallinnalle. Jatkotutkimusaiheena näkisin myöhäisnuorten negatiiviseen minäkuvaan liittyvät persoonallisuushäiriöt.