Ulosottovalitukset Etelä-Karjalan ulosottovirastossa 2009–2013
Johansson, Karri (2014)
Johansson, Karri
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502142222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502142222
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee ulosottovalituksia Etelä-Karjalan ulosottovirastossa vuosina 2009–2013. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa Etelä-Karjalan ulosottovirastolle ajankohtaista tietoa sen ulosottopäätöksistä ja -toimista tehdyistä ulosottovalituksista. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia mm. ulosottovalitusten määrää, aiheita ja lopputuloksia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttämällä ja tutkimustyyppinä oli kokonaistutkimus, joten tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä kaikki virastoon saapuneet valitukset otettiin mukaan tutkimukseen. Tiedot ulosottovalituksista kerättiin lomakkeisiin vierailemalla Etelä-Karjalan ulosottovirastossa syksyllä 2014. Työssä käytettiin lähteinä mm. ulosottovalituksia, oikeuskirjallisuutta, ulosottokaarta ja voutien haastattelua.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ulosoton muutoksenhakujärjestelmää kokonaisuudessaan. Ulosoton kaikki oikeussuojakeinot käydään läpi, mutta pääpaino on kuitenkin ulosottovalituksessa. Työn empiirisessä osuudessa käsitellään ulosottovalitusten määrää, aiheita ja lopputuloksia. Lisäksi tarkastellaan valitusten käsittelyä tuomioistuimissa ja itse valittajia. Tutkimustuloksia ilmaistaan kuvien, taulukoiden ja tekstin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että ulosottovalitusten määrä on kasvanut joka vuosi, mutta valituksia tehdään silti melko vähän verrattuna ulosottopäätöksiin ja -toimiin. Yhteensä valituksia tehtiin tarkasteltavalla aikavälillä 146 kappaletta. Yleisimmät valitusten aiheet olivat eläkkeen ja kiinteistön ulosmittaukset. Yleensä ulosottovalitus ei menestynyt vaan se hylättiin. Valittajina olivat yleensä velalliset.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttämällä ja tutkimustyyppinä oli kokonaistutkimus, joten tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä kaikki virastoon saapuneet valitukset otettiin mukaan tutkimukseen. Tiedot ulosottovalituksista kerättiin lomakkeisiin vierailemalla Etelä-Karjalan ulosottovirastossa syksyllä 2014. Työssä käytettiin lähteinä mm. ulosottovalituksia, oikeuskirjallisuutta, ulosottokaarta ja voutien haastattelua.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ulosoton muutoksenhakujärjestelmää kokonaisuudessaan. Ulosoton kaikki oikeussuojakeinot käydään läpi, mutta pääpaino on kuitenkin ulosottovalituksessa. Työn empiirisessä osuudessa käsitellään ulosottovalitusten määrää, aiheita ja lopputuloksia. Lisäksi tarkastellaan valitusten käsittelyä tuomioistuimissa ja itse valittajia. Tutkimustuloksia ilmaistaan kuvien, taulukoiden ja tekstin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että ulosottovalitusten määrä on kasvanut joka vuosi, mutta valituksia tehdään silti melko vähän verrattuna ulosottopäätöksiin ja -toimiin. Yhteensä valituksia tehtiin tarkasteltavalla aikavälillä 146 kappaletta. Yleisimmät valitusten aiheet olivat eläkkeen ja kiinteistön ulosmittaukset. Yleensä ulosottovalitus ei menestynyt vaan se hylättiin. Valittajina olivat yleensä velalliset.