Mitä isät tahtoo : Päihdekuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä
Mäkinen, Maria (2014)
Mäkinen, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919177
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa kuntoutuvien isien isyys näyttäytyy osana heidän henkilökohtaista kuntoutumisprosessiaan. Kuntoutuskeskuksessa järjestetään isä-lapsi –toimintaa, johon kaikki isät eivät osallistu. Tässä työssä pyrittiin tuomaan esiin juuri näiden osallistumattomien isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestään. Tutkielmassa selvitettiin, millaisia merkityksiä päihdeongelmastaan toipuvat isät antavat isyydelle ja miten ne näkyvät heidän omassa isyydessään, miten he jäsentävät omaa isyyttään osana elämänmuutostaan ja kuntoutumistaan sekä miten heidän puheessaan sukupuoli ja suhde lapseen liittyvät isänä olemiseen ja kuntoutumiseen.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat isyyden yhteiskunnallinen paikka, vanhemmuus, marginaalisuus sekä isyys päihteiden käytön ja kuntoutumisen konteksteissa. Isyys on muuttunut rajusti viime vuosituhannen lopulta tähän päivään. Isät etsivät paikkaansa hoivaisyyden ja miehisyyden välimaastosta. He ovat enemmän mukana lastensa arjessa kuin koskaan ennen. Samaan aikaan esimerkiksi Huttunen (2001) ja Sinkkonen (2012) ovat huolissaan isien lisääntyneestä poissa olemisesta ja isyyden ohenemisesta. Päihteitä käyttävien ja päihteiden käytöstä kuntoutuvien isien mahdollisuutta isyyteen rajaavat heidän elämäntapansa, rakenteet sekä lapsisuhteeseen liittyvät ongelmat. Päihteettömyyden myötä he rakentavat uudenlaista kuvaa itsestään ja uutta suhdetta lapseen. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa on menetelmänä yhteisökuntoutus, jossa pyritään elämäntavan muutokseen vuorovaikutuksen ja yhteisen toiminnan kautta. Vertaistuki on tärkeä osa kuntoutumista.
Tutkielman tekemiseen käytettiin laadullisia menetelmiä, koska niiden avulla voi kuvata haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, jotka toteutettiin Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa Työ- ja ryhmätoimintayhteisöissä. Yksilöhaastatteluin haastateltiin kuutta kuntoutujaa.
Tutkielman tuloksena näyttäytyivät isien elämänhistorioissa isyyden vahvat ja ohuet kaudet sekä niiden vaihtelu. Erilaiset elämänvaiheet ovat muokanneet isien ja lasten suhdetta. Tuloksissa näkyi myös isien esittelemät ja heidän itse kuntoutumisen kannalta tärkeimmiksi mieltämät lapsisuhteeseen liittyvät prosessit. Päihteettömyyden myötä isät käsittelevät uudella tavalla suhdetta lapseen, mistä he voivat saada uusia voimavaroja isyyteensä, mutta myös oman päihteettömyytensä ymmärtämiseen. Lisäksi tuloksissa ilmeni, että isien tavoitteet suhteessa lapsiinsa ovat samankaltaisia, mutta tavat, joilla he tavoitteisiin pyrkivät, eroavat toisistaan. Isiä kuntoutusaikana koskettavia teemoja ovat kysymykset syyllisyydestä, läheisyydestä ja luottamuksesta sekä menetetystä yhteisestä ajasta.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat isyyden yhteiskunnallinen paikka, vanhemmuus, marginaalisuus sekä isyys päihteiden käytön ja kuntoutumisen konteksteissa. Isyys on muuttunut rajusti viime vuosituhannen lopulta tähän päivään. Isät etsivät paikkaansa hoivaisyyden ja miehisyyden välimaastosta. He ovat enemmän mukana lastensa arjessa kuin koskaan ennen. Samaan aikaan esimerkiksi Huttunen (2001) ja Sinkkonen (2012) ovat huolissaan isien lisääntyneestä poissa olemisesta ja isyyden ohenemisesta. Päihteitä käyttävien ja päihteiden käytöstä kuntoutuvien isien mahdollisuutta isyyteen rajaavat heidän elämäntapansa, rakenteet sekä lapsisuhteeseen liittyvät ongelmat. Päihteettömyyden myötä he rakentavat uudenlaista kuvaa itsestään ja uutta suhdetta lapseen. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa on menetelmänä yhteisökuntoutus, jossa pyritään elämäntavan muutokseen vuorovaikutuksen ja yhteisen toiminnan kautta. Vertaistuki on tärkeä osa kuntoutumista.
Tutkielman tekemiseen käytettiin laadullisia menetelmiä, koska niiden avulla voi kuvata haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, jotka toteutettiin Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa Työ- ja ryhmätoimintayhteisöissä. Yksilöhaastatteluin haastateltiin kuutta kuntoutujaa.
Tutkielman tuloksena näyttäytyivät isien elämänhistorioissa isyyden vahvat ja ohuet kaudet sekä niiden vaihtelu. Erilaiset elämänvaiheet ovat muokanneet isien ja lasten suhdetta. Tuloksissa näkyi myös isien esittelemät ja heidän itse kuntoutumisen kannalta tärkeimmiksi mieltämät lapsisuhteeseen liittyvät prosessit. Päihteettömyyden myötä isät käsittelevät uudella tavalla suhdetta lapseen, mistä he voivat saada uusia voimavaroja isyyteensä, mutta myös oman päihteettömyytensä ymmärtämiseen. Lisäksi tuloksissa ilmeni, että isien tavoitteet suhteessa lapsiinsa ovat samankaltaisia, mutta tavat, joilla he tavoitteisiin pyrkivät, eroavat toisistaan. Isiä kuntoutusaikana koskettavia teemoja ovat kysymykset syyllisyydestä, läheisyydestä ja luottamuksesta sekä menetetystä yhteisestä ajasta.