Ulosoton pakkokeinot ja uhkaavat tilanteet, case Kanta-Hämeen ulosottovirasto
Kerkkonen, Juha (2014)
Kerkkonen, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ulosottomieheen kohdistuvia uhkatilanteita virantoimituksessa sekä analysoida ja pohtia, miten mahdolliset uhkaavat tilanteet olisi estettävissä. Työn teoreettinen osa painottui ulosotossa keskeisessä asemassa olevaan lainsäädäntöön, empiirinen osa sen sijaan toteutettiin haastattelemalla neljää Kanta-Hämeen ulosottovirastossa työskentelevää ulosottomiestä, jolloin tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen.
Ulosotolla on monenlaisia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa maksuvelvoitteen täytäntöönpano, luovutusvelvoite, tekemisvelvoite, kieltovelvoite ja häätö, joka on osa luovutusvelvoitetta. Pakkokeinoilla viitataan yleisimmin poliisin virkatehtävien hoitamiseen tarkoitettuja pakkokeinoja. Kuitenkin muillekin viranomaisille on määrätty oikeus käyttää pakkokeinoja lain määräämissä puitteissa työtehtävien hoitamiseen, mutta huomattavasti suppeammin kuin esimerkiksi poliisille. Ulosoton pakkokeinot toimivat täytäntöönpanon tehosteina, jotta henkilö saadaan suorittamaan velvoite ilman hänen omaa suostumustaan. Pakkokeinoihin kuuluvat uhkasakko ja nouto sekä voimakeinot. Ulosottomiehellä on oltava mahdollisuus käyttää tarvittaessa voimakeinoja, jos täytäntöönpanon suorittaminen sitä edellyttää tai jos ulosottomies kohtaa uhkaavan tilanteen työtehtävässään. Voimakeinot voivat kohdistua omaisuuteen tai henkilöön.
Tässä työssä neljän kihlakunnanulosottomiehen haastattelut tehtiin anonyymisti haastateltavien pyynnöstä. Haastattelussa kysyttiin, millaisiin uhkaaviin tilanteisiin ulosottomiehet ovat urallaan joutuneet, miten he ovat niihin reagoineet, pitävätkö he ulosottomiehen työtä yleisesti vaarallisena ja tulisiko ulosottomiesten toimivaltuuksia esimerkiksi voimankäytön suhteen lisätä. Jokainen haastatelluista ulosottomiehistä oli kokenut uransa aikana jonkin uhkaavan tilanteen. Kolmessa tapauksessa neljästä ulosottomiestä oli uhattu sanallisesti ja fyysisesti ulosottovirastossa, ulosottomiehen työhuoneessa. Tilanne oli rauennut sekä puhumalla että kutsumalla kollegoita apuun. Yhdessä tapauksessa aseellinen uhkaus tapahtui häätötilanteessa. Tästäkin tapauksesta ulosottomies selvisi rauhallisella puhumisella, eikä voimakeinoja tarvittu. Tapausten johdosta ulosottovirastoihin rakennettiin erilliset kuulemishuoneet asiakkaita varten.
Haastatteluista selvisi, ettei kukaan ulosottomiehistä kannattanut voimankäyttöoikeuksien lisäämistä. Paras keino rauhoittaa tilanne oli puhua velallisen kanssa rauhallisesti. Ulosottomiehet eivät kokeneet työtään erityisen vaaralliseksi tai että se olisi rajoittanut kovinkaan paljoa heidän vapaa-ajan menojaan. Erillisiä kuulemishuoneita he sen sijaan toivoivat valtakunnalliseksi käytännöksi.
Ulosotolla on monenlaisia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa maksuvelvoitteen täytäntöönpano, luovutusvelvoite, tekemisvelvoite, kieltovelvoite ja häätö, joka on osa luovutusvelvoitetta. Pakkokeinoilla viitataan yleisimmin poliisin virkatehtävien hoitamiseen tarkoitettuja pakkokeinoja. Kuitenkin muillekin viranomaisille on määrätty oikeus käyttää pakkokeinoja lain määräämissä puitteissa työtehtävien hoitamiseen, mutta huomattavasti suppeammin kuin esimerkiksi poliisille. Ulosoton pakkokeinot toimivat täytäntöönpanon tehosteina, jotta henkilö saadaan suorittamaan velvoite ilman hänen omaa suostumustaan. Pakkokeinoihin kuuluvat uhkasakko ja nouto sekä voimakeinot. Ulosottomiehellä on oltava mahdollisuus käyttää tarvittaessa voimakeinoja, jos täytäntöönpanon suorittaminen sitä edellyttää tai jos ulosottomies kohtaa uhkaavan tilanteen työtehtävässään. Voimakeinot voivat kohdistua omaisuuteen tai henkilöön.
Tässä työssä neljän kihlakunnanulosottomiehen haastattelut tehtiin anonyymisti haastateltavien pyynnöstä. Haastattelussa kysyttiin, millaisiin uhkaaviin tilanteisiin ulosottomiehet ovat urallaan joutuneet, miten he ovat niihin reagoineet, pitävätkö he ulosottomiehen työtä yleisesti vaarallisena ja tulisiko ulosottomiesten toimivaltuuksia esimerkiksi voimankäytön suhteen lisätä. Jokainen haastatelluista ulosottomiehistä oli kokenut uransa aikana jonkin uhkaavan tilanteen. Kolmessa tapauksessa neljästä ulosottomiestä oli uhattu sanallisesti ja fyysisesti ulosottovirastossa, ulosottomiehen työhuoneessa. Tilanne oli rauennut sekä puhumalla että kutsumalla kollegoita apuun. Yhdessä tapauksessa aseellinen uhkaus tapahtui häätötilanteessa. Tästäkin tapauksesta ulosottomies selvisi rauhallisella puhumisella, eikä voimakeinoja tarvittu. Tapausten johdosta ulosottovirastoihin rakennettiin erilliset kuulemishuoneet asiakkaita varten.
Haastatteluista selvisi, ettei kukaan ulosottomiehistä kannattanut voimankäyttöoikeuksien lisäämistä. Paras keino rauhoittaa tilanne oli puhua velallisen kanssa rauhallisesti. Ulosottomiehet eivät kokeneet työtään erityisen vaaralliseksi tai että se olisi rajoittanut kovinkaan paljoa heidän vapaa-ajan menojaan. Erillisiä kuulemishuoneita he sen sijaan toivoivat valtakunnalliseksi käytännöksi.