Sähköisen raportoinnin kehittäminen juurruttamisen avulla Lohjan sairaalan medisiinisellä yhteisosastolla neljä
Isopuro, Satu (2014)
Isopuro, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717121
Tiivistelmä
Sähköisen raportoinnin kehittäminen juurruttamisen avulla Lohjan sairaalan medisiinisellä yhteisosastolla neljä
Vuosi 2014 Sivumäärä 59
Vuonna 2014 julkaistun rakenteisen kirjaamisen oppaan tavoitteena on esittää valtakunnallisesti yhtenäisten rakenteisten potilastietojen kirjaamista ja käyttöä potilastiedon kirjaajan tai käyttäjän näkökulmasta. Hoidon kirjaamisessa tietojärjestelmän optimaalinen hyödyntäminen edellyttää kirjaamismenetelmien ja käytännön toimintamallien kehittämistä.
Opinnäytetyö oli osa HUS:n Lohjan sairaalan ja Lohjan Laurean yhteistä Five Stars-partnership-hanketta. Opinnäytetyö kuuluu osana sähköisten palvelujen (e-palvelut) käyttöönottoa ja sähköiseen asiointiin soveltuvien potilaslähtöisten palvelumuotojen kehittämistyötä Lohjan sairaa-lassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sähköistä raportointia yhtenäisemmäksi osaston eri yksiköissä ja saada potilastietojärjestelmä mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tarkoituksena oli edistää raportointiin käytettävän ajan tehokasta käyttöä ja yhtenäisesti sopia niistä asioista, joista raportoidaan myös suullisesti. Tällöin voidaan varmistaa hoitajien riittävä tiedonsaanti työvuoron alkaessa ja turvata hoidon laadukas jatkuminen. Juurruttaminen valittiin kehittämismenetelmäksi, joka tarkoittaa toiminnassa olevaa tietoa ja tutkittua sekä teoreettista tietoa hyväksi käyttäen sovittaa uusi tuotettu toimintatapa toimintaympäristöön samanaikaisesti sen tuottamisen kanssa.
Osastolla on ollut sähköinen kirjaaminen käytössä vuodesta 2011. Nykyinen raportointi perustui vielä osittain paperisen kirjaamisen aikaan. Osastolla oli käytössä osittain suullinen raportointi, jolloin kerrotaan ydinasiat seuraavan vuoron hoitajalle. Vuoronsa aikana hoitaja käy koneella tarvittaessa tarkistamassa tietoja eli käyttää hiljaista raporttia.
Kehittämishankkeen alussa käytiin työryhmän kanssa läpi osaston nykyistä kirjaamiskäytäntöä. Työryhmän tavoitteeksi nousivat yhteiset linjat raportointi käytänteisiin. Apulaisosastonhoitajan ja opiskelijan välillä oli aktiivista vuoropuhelua. Laurean opiskelija keskittyi enemmän tiedonhankintaan ja sairaalan apulaisosastonhoitaja keskusteli osastolla hankkeesta hoitajien kanssa ja seurasi muutosta. Työn avulla luotiin osastolle uutta toimintamallia, joka mahdollistaa yhtenäiset käytänteet raportoinnilla. Suulliseen raportointiin luotiin malli, jossa on käytetty hoitajien käytännön kokemusta ja eri tutkimuksia raportointi käytänteistä. Mallin avulla rajattiin ydinasiat, joista tulee suullisesti kertoa ja rajattiin asiat, joihin voidaan käyttää hiljaista raportointia.
Sähköinen kirjaaminen sujuu teknisesti hyvin. Työyhteisössä ollaan kehitetty sisällön tarkempaa kirjaamista rakenteisessa muodossa. Hiljaisen raportoinnin edellytyksenä on laadukas kirjaaminen. Tuloksien mukaan, jotka saatiin kyselylomakkeen avulla osaston seitsemältä hoitajalta, opinnäytetyö oli saanut osastolla muutosta aikaan ja auttanut hoitajia pohtimaan raportointi tapojaan. Laurean ja sairaalan henkilökunnan välinen yhteistyö on koettu erittäin sujuvaksi.
Vuosi 2014 Sivumäärä 59
Vuonna 2014 julkaistun rakenteisen kirjaamisen oppaan tavoitteena on esittää valtakunnallisesti yhtenäisten rakenteisten potilastietojen kirjaamista ja käyttöä potilastiedon kirjaajan tai käyttäjän näkökulmasta. Hoidon kirjaamisessa tietojärjestelmän optimaalinen hyödyntäminen edellyttää kirjaamismenetelmien ja käytännön toimintamallien kehittämistä.
Opinnäytetyö oli osa HUS:n Lohjan sairaalan ja Lohjan Laurean yhteistä Five Stars-partnership-hanketta. Opinnäytetyö kuuluu osana sähköisten palvelujen (e-palvelut) käyttöönottoa ja sähköiseen asiointiin soveltuvien potilaslähtöisten palvelumuotojen kehittämistyötä Lohjan sairaa-lassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sähköistä raportointia yhtenäisemmäksi osaston eri yksiköissä ja saada potilastietojärjestelmä mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tarkoituksena oli edistää raportointiin käytettävän ajan tehokasta käyttöä ja yhtenäisesti sopia niistä asioista, joista raportoidaan myös suullisesti. Tällöin voidaan varmistaa hoitajien riittävä tiedonsaanti työvuoron alkaessa ja turvata hoidon laadukas jatkuminen. Juurruttaminen valittiin kehittämismenetelmäksi, joka tarkoittaa toiminnassa olevaa tietoa ja tutkittua sekä teoreettista tietoa hyväksi käyttäen sovittaa uusi tuotettu toimintatapa toimintaympäristöön samanaikaisesti sen tuottamisen kanssa.
Osastolla on ollut sähköinen kirjaaminen käytössä vuodesta 2011. Nykyinen raportointi perustui vielä osittain paperisen kirjaamisen aikaan. Osastolla oli käytössä osittain suullinen raportointi, jolloin kerrotaan ydinasiat seuraavan vuoron hoitajalle. Vuoronsa aikana hoitaja käy koneella tarvittaessa tarkistamassa tietoja eli käyttää hiljaista raporttia.
Kehittämishankkeen alussa käytiin työryhmän kanssa läpi osaston nykyistä kirjaamiskäytäntöä. Työryhmän tavoitteeksi nousivat yhteiset linjat raportointi käytänteisiin. Apulaisosastonhoitajan ja opiskelijan välillä oli aktiivista vuoropuhelua. Laurean opiskelija keskittyi enemmän tiedonhankintaan ja sairaalan apulaisosastonhoitaja keskusteli osastolla hankkeesta hoitajien kanssa ja seurasi muutosta. Työn avulla luotiin osastolle uutta toimintamallia, joka mahdollistaa yhtenäiset käytänteet raportoinnilla. Suulliseen raportointiin luotiin malli, jossa on käytetty hoitajien käytännön kokemusta ja eri tutkimuksia raportointi käytänteistä. Mallin avulla rajattiin ydinasiat, joista tulee suullisesti kertoa ja rajattiin asiat, joihin voidaan käyttää hiljaista raportointia.
Sähköinen kirjaaminen sujuu teknisesti hyvin. Työyhteisössä ollaan kehitetty sisällön tarkempaa kirjaamista rakenteisessa muodossa. Hiljaisen raportoinnin edellytyksenä on laadukas kirjaaminen. Tuloksien mukaan, jotka saatiin kyselylomakkeen avulla osaston seitsemältä hoitajalta, opinnäytetyö oli saanut osastolla muutosta aikaan ja auttanut hoitajia pohtimaan raportointi tapojaan. Laurean ja sairaalan henkilökunnan välinen yhteistyö on koettu erittäin sujuvaksi.