Retriittiryhmän merkitys työttömille
Laakso, Marjo (2014)
Laakso, Marjo
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617002
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää, mitä retriittin osallistuminen merkitsee työttömälle ihmiselle. Laadin kaksi kysymystä joihin halusin saada vastauksen; Mikä on työttömien retriittiryhmän merkitys työttömille osallistujille ja onko retriittiin osallistumisella vaikutusta osallistujan arkeen retriitin jälkeen. Tutkimus toteutettiin vuoden 2013 aikana, ja tutkimusryhmänä oli Turun Seudun TST ry:n retriittiryhmä. Ryhmän ”retriittiperinne” on jatkunut jo vuosien ajan. Retriitit järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Retriittin mahtuu noin 16 jäsentä kerrallaan, ja retriitit ovat aina täynnä.
Työttömille järjestetyt retriitit ovat päivän tai kaksi pidempiä kuin Turun ja Kaarinan seurakuntien retriitit yleensä. Retriitit ovat Turun Diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työmuodon taloudellisesti tukemia. Halusin tutkia mitkä seikat vaikuttavat siihen, että retriitit ovat suosittuja ja mikä on tämän ryhmän merkitys osallistujille, sekä tuntuuko retriitin vaikutukset arjen elämässä.
Toteutin tutkimukseni laadullisena aineistolähtöisenä tapaustutkimuksena. Aineistoni keräsin henkilöiltä, jotka syyskuussa 2013 osallistuivat työttömille järjestettyyn retriittiin Rymättylän Tammilehdossa. Lisäksi haastattelin Turun ja Kaarinan seurakuntien retriittipappia ja Turun Seudun TST ry:n retriittiohjaajaa.
Laadin kyselylomakkeen, joka lähetettiin osallistuneille postikyselynä. Osallistujien anonyymiuden vuoksi postitus tapahtui seurakunnan retriittitoimiston välityksellä. Lähettämiini kyselyihin vastasi puolet osallistuneista. Saamani aineiston analysoin sisällönanalyysi menetelmällä, etsien kommentteja, jotka kertovat mitä retriitti heille merkitsee.
Vastauksista voin päätellä, että retriitti koettiin tärkeänä tukena osallistujille ja retriitin vaikutukset tuntuivat osallistujien arjessa retriitin jälkeenkin. Vaikutukset arkeen tuntuivat lähinnä henkisenä ja hengellisenä tukena, josta koettiin saavan voimaa retritiin ulkopuolellakin. Ryhmän yhteisöllisyys koettiin vahvana ja se loi turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmäläisiin. Tärkeänä elementtinä mainittiin ympäröivä luonto, rauha, ja levollisuus, jotka lisäsivät ryhmäläisten tasapainoista oloa.
Työttömille järjestetyt retriitit ovat päivän tai kaksi pidempiä kuin Turun ja Kaarinan seurakuntien retriitit yleensä. Retriitit ovat Turun Diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työmuodon taloudellisesti tukemia. Halusin tutkia mitkä seikat vaikuttavat siihen, että retriitit ovat suosittuja ja mikä on tämän ryhmän merkitys osallistujille, sekä tuntuuko retriitin vaikutukset arjen elämässä.
Toteutin tutkimukseni laadullisena aineistolähtöisenä tapaustutkimuksena. Aineistoni keräsin henkilöiltä, jotka syyskuussa 2013 osallistuivat työttömille järjestettyyn retriittiin Rymättylän Tammilehdossa. Lisäksi haastattelin Turun ja Kaarinan seurakuntien retriittipappia ja Turun Seudun TST ry:n retriittiohjaajaa.
Laadin kyselylomakkeen, joka lähetettiin osallistuneille postikyselynä. Osallistujien anonyymiuden vuoksi postitus tapahtui seurakunnan retriittitoimiston välityksellä. Lähettämiini kyselyihin vastasi puolet osallistuneista. Saamani aineiston analysoin sisällönanalyysi menetelmällä, etsien kommentteja, jotka kertovat mitä retriitti heille merkitsee.
Vastauksista voin päätellä, että retriitti koettiin tärkeänä tukena osallistujille ja retriitin vaikutukset tuntuivat osallistujien arjessa retriitin jälkeenkin. Vaikutukset arkeen tuntuivat lähinnä henkisenä ja hengellisenä tukena, josta koettiin saavan voimaa retritiin ulkopuolellakin. Ryhmän yhteisöllisyys koettiin vahvana ja se loi turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmäläisiin. Tärkeänä elementtinä mainittiin ympäröivä luonto, rauha, ja levollisuus, jotka lisäsivät ryhmäläisten tasapainoista oloa.