Lohjanjärven omatoimisten luontoaktiviteettireittien nykytila ja kehittämistarpeet
Lehto, Miira (2014)
Lehto, Miira
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112216296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112216296
Tiivistelmä
Suomessa on erinomaiset puitteet luontoaktiviteettien harrastamiseen, joiden potentiaalia ei ole hyödynnetty matkailuun niin hyvin kuin voisi. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, Matkailun edistämiskeskuksen Outdoors Finland Etelä -hanke (OF Etelä) toteuttaa aktiviteettireittien kehittämistä Etelä-Suomessa. Kehittääkseen ja lisätäkseen luontomatkailua alueellaan, Lohjanjärven matkailutoimijat käynnistivät OF Etelä -hankkeen kanssa luontoaktiviteettimatkailun kehittämissuunnitelman laatimisen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on muodostaa kuva Lohjanjärven luontoaktiviteettireittien nykytilanteesta ja selvittää niiden kehittämistarpeet, jotta reitit voidaan kunnostaa ja hyödyntää paremmin matkailukäyttöön. Työ on nykytilakartoitus, joka toimii pohjatyönä Lohjanjärven luontoaktiviteettimatkailun kehittämissuunnitelmalle. Työn tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa havainnoidaan yhteensä viisi luontoaktiviteettireittiä: yksi melontareitti, yksi pyöräilyreitti ja kolme kävellen kuljettavaa luontopolkua.
Työ alkoi keväällä 2014 ja saatiin päätökseen samana syksynä. Teoriaosuudessa tutustutaan luontoaktiviteettimatkailuun, reittien kehittämiseen ja Lohjanjärven alueeseen luontomatkailukohteena. Reittien havainnointi muistiinpanoin ja valokuvin toteutettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Havainnoinnin tulokset esiteltiin syyskuussa Lohjanjärven matkailutoimijoille yhteisessä keskustelutilaisuudessa, jossa heidän kommenteistaan saatiin lisänäkökulmaa tuloksiin.
Tutkimuksen perusteella Lohjanjärven matkailullisesti potentiaalisimpia reittejä ovat melonta- ja pyöräilyreitit. Näissä reiteissä oli kuitenkin eniten kehittämiskohteita, kun taas luontopolut olivat käyttökunnoltaan ja palveluvarustukseltaan parhaimmalla tasolla. Suurimmat kehittämistarpeet koskivat reiteistä tarjottavaa informaatiota, opastekokonaisuutta sekä taukopaikkoja ja niiden palveluvarustusta. Reittien tason niin sanottu nurinkurinen tilanne kielii siitä, että alueen kehittämisasioita on ehkä katsottu tähän asti paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta, jotka tyypillisesti suosivat lyhyempiä luontopolkuja virkistyskäyttöön. Seuraavaksi olisi järkevää kohdistaa suurimmat resurssit melonta- ja pyöräilyreittien parantamiseen, jotta aikaansaataisiin matkailullisesti vetovoimainen kokonaisuus.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on muodostaa kuva Lohjanjärven luontoaktiviteettireittien nykytilanteesta ja selvittää niiden kehittämistarpeet, jotta reitit voidaan kunnostaa ja hyödyntää paremmin matkailukäyttöön. Työ on nykytilakartoitus, joka toimii pohjatyönä Lohjanjärven luontoaktiviteettimatkailun kehittämissuunnitelmalle. Työn tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa havainnoidaan yhteensä viisi luontoaktiviteettireittiä: yksi melontareitti, yksi pyöräilyreitti ja kolme kävellen kuljettavaa luontopolkua.
Työ alkoi keväällä 2014 ja saatiin päätökseen samana syksynä. Teoriaosuudessa tutustutaan luontoaktiviteettimatkailuun, reittien kehittämiseen ja Lohjanjärven alueeseen luontomatkailukohteena. Reittien havainnointi muistiinpanoin ja valokuvin toteutettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Havainnoinnin tulokset esiteltiin syyskuussa Lohjanjärven matkailutoimijoille yhteisessä keskustelutilaisuudessa, jossa heidän kommenteistaan saatiin lisänäkökulmaa tuloksiin.
Tutkimuksen perusteella Lohjanjärven matkailullisesti potentiaalisimpia reittejä ovat melonta- ja pyöräilyreitit. Näissä reiteissä oli kuitenkin eniten kehittämiskohteita, kun taas luontopolut olivat käyttökunnoltaan ja palveluvarustukseltaan parhaimmalla tasolla. Suurimmat kehittämistarpeet koskivat reiteistä tarjottavaa informaatiota, opastekokonaisuutta sekä taukopaikkoja ja niiden palveluvarustusta. Reittien tason niin sanottu nurinkurinen tilanne kielii siitä, että alueen kehittämisasioita on ehkä katsottu tähän asti paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta, jotka tyypillisesti suosivat lyhyempiä luontopolkuja virkistyskäyttöön. Seuraavaksi olisi järkevää kohdistaa suurimmat resurssit melonta- ja pyöräilyreittien parantamiseen, jotta aikaansaataisiin matkailullisesti vetovoimainen kokonaisuus.