Hyvän oppaan jäljillä : Kirjallinen opas terveydenhoitajan työvälineenä raskausdiabeteksen sairastaneiden elintapaohjauksessa
Flander, Sanna; Järvinen, Mia; Vesa, Suvi (2014)
Flander, Sanna
Järvinen, Mia
Vesa, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111515704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111515704
Tiivistelmä
Kirjallista ohjausmateriaalia käytetään terveydenhuollossa runsaasti osana terveysneuvontaa. Materiaalia tuotetaan usein asiasisällöstä käsin, eikä ulkoasuun ja luettavuuteen kiinnitetä riittävästi huomiota. Kuitenkin tiedetään, että lukija hahmottaa asiasisällön vasta ulkoasun, muodon ja kielen jälkeen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa ja tuottaa käytännön esimerkki hyvin suunnitellusta ja toteutetusta potilasohjausmateriaalista. Tuotettujen oppaiden sovellusalueena oli raskausdiabeetikoiden raskaudenjälkeinen elintapaohjaus tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kirjallista opasta terveydenhoitajan työvälineenä. Työn tehtävänä oli kuvata, millaista on hyvä ohjausmateriaali sekä mikä on raskausdiabetes, mistä se johtuu, mitä raskausdiabetes tarkoittaa sairastuneen tulevaisuuden kannalta ja miksi hoitoa ei tule lopettaa raskauden jälkeen. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Ylöjärven kaupungin terveysneuvonnan tilauksesta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella toimivan kirjallisen ohjausmateriaalin tulee olla asiakasryhmälle kohdennettua, oikeakielistä ja asioiden esittämisjärjestyksen suhteen harkittua. Tekstissä tulee välttää vierasperäisiä ilmauksia ja monimutkaisia lauserakenteita. Typografia eli tekstin asettelu ja kirjaintyypin valinta vaikuttaa luettavuuteen ja määrittää julkaisun tyylin, tunnelman ja sävyn. Kuvien tarkoitus on selittää tekstiä ja hahmottaa kokonaisuutta lukijalle. Kuvien käytön tulee olla perusteltua, niillä ei ole tarkoitus täyttää tyhjää tilaa. Väreillä voidaan vaikuttaa julkaisun tunnelmaan ja luoda mielleyhtymiä, värejä ei kuitenkaan saa käyttää luettavuuden kustannuksella.
Kirjallisen materiaalin vaikuttavuudesta terveysalalla on niukasti tietoa, vaikka esimerkiksi markkinointiviestinnässä laadulla ja ulkoasulla on tunnetusti suuri merkitys. Siten myös terveysviestintämateriaalia suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeä huomioida perusasiat luettavuuden ja visuaalisen ilmeen kannalta. Käytettäessä kirjallista materiaalia ohjauksen tukena tulisi arvioida sen tarkoituksenmukaisuutta kulloisenkin asiakkaan kohdalla. Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää, millaista materiaalia terveysalalla käytetään ja mikä on sen vaikuttavuus terveyden edistämisessä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella toimivan kirjallisen ohjausmateriaalin tulee olla asiakasryhmälle kohdennettua, oikeakielistä ja asioiden esittämisjärjestyksen suhteen harkittua. Tekstissä tulee välttää vierasperäisiä ilmauksia ja monimutkaisia lauserakenteita. Typografia eli tekstin asettelu ja kirjaintyypin valinta vaikuttaa luettavuuteen ja määrittää julkaisun tyylin, tunnelman ja sävyn. Kuvien tarkoitus on selittää tekstiä ja hahmottaa kokonaisuutta lukijalle. Kuvien käytön tulee olla perusteltua, niillä ei ole tarkoitus täyttää tyhjää tilaa. Väreillä voidaan vaikuttaa julkaisun tunnelmaan ja luoda mielleyhtymiä, värejä ei kuitenkaan saa käyttää luettavuuden kustannuksella.
Kirjallisen materiaalin vaikuttavuudesta terveysalalla on niukasti tietoa, vaikka esimerkiksi markkinointiviestinnässä laadulla ja ulkoasulla on tunnetusti suuri merkitys. Siten myös terveysviestintämateriaalia suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeä huomioida perusasiat luettavuuden ja visuaalisen ilmeen kannalta. Käytettäessä kirjallista materiaalia ohjauksen tukena tulisi arvioida sen tarkoituksenmukaisuutta kulloisenkin asiakkaan kohdalla. Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää, millaista materiaalia terveysalalla käytetään ja mikä on sen vaikuttavuus terveyden edistämisessä.