Tuusulan kunnan ja yksityisen sektorin yhteistyö mielenterveyskuntoutujien asumispalveluasioissa
Pohjonen, Mari (2014)
Pohjonen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102614939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102614939
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Tuusulan kunnan ja yksityisen sektorin yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluasioissa. Tutkimustehtävinä oli selvittää palveluntuottajien näkemyksiä siitä, Minkälaista yhteistyötä tehdään Tuusulan kunnan ja yksityisten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden välillä? Mikä on kilpailutuksen merkitys yhteistyössä? Voidaanko puhua kumppanuudesta? Miten palveluntuottajat ovat kokeneet yhteistyön? Miten palveluntuottajat näkevät, että yhteistyötä voisi kehittää?
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto muodostui yhdeksästä erikokoisen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön esimiesten haastatteluista. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Keskeisimpiä tutkimustuloksia syntyi neljä, joita olivat asiakasyhteistyön toimivuus, hankinta-prosessin haasteet, sopimusyhteistyön vähäisyys ja yhteistyön vähäisyys. Aineistosta nousi esiin, että asiakasyhteistyöhön oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja siinä koettiin kumppanuutta. Hankintaprosessissa olisi aineiston pohjalta kehitettävää, toivottiin vuoropuhelua kunnan ja yksityisen sektorin kanssa ja yksityisten palveluntuottajien kokemusten hyödyntämistä hankintaprosessissa. Sopimusyhteistyö koettiin vähäiseksi ja sitä toivottiin tutkimustulosten pohjalta lisättäväksi. Yhteistyötä kaikilla yhteistyön osa-alueilla toivottiin lisää.
Tutkimuksesta tuotettiin kehittämissuositukset Tuusulan kunnalle yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Suosituksia olivat: Hankintaprosessia tulisi kehittää enemmän neuvottelullisempaan suuntaan siten, että palveluntuottajien olisi mahdollista päästä avoimeen keskusteluun kunnan kanssa. Sopimusyhteistyön parantaminen siten, että sopimusyhteistyötä lisättäisiin ja sopimus jalkautettaisiin myös ruohonjuuritason työhön kunnan puolella kaikille jotka sopimuksen parissa työskentelevät, jolloin sopimuksen seuranta ja sitä kautta laadun valvonta olisi tehokkaampaa. Yhteistyön lisääminen asiakas, sopimus- ja muilla yhteistyön osa-alueilla, jolloin huomioitaisiin eri tasojen yhteistyön merkitys sekä lisättäisiin esimerkiksi koulutusyhteistyötä, jolloin yhteisten käsitteiden rakentaminen mielenterveyskuntoutukseen ja sopimuksiin mahdollistuisi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto muodostui yhdeksästä erikokoisen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön esimiesten haastatteluista. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Keskeisimpiä tutkimustuloksia syntyi neljä, joita olivat asiakasyhteistyön toimivuus, hankinta-prosessin haasteet, sopimusyhteistyön vähäisyys ja yhteistyön vähäisyys. Aineistosta nousi esiin, että asiakasyhteistyöhön oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja siinä koettiin kumppanuutta. Hankintaprosessissa olisi aineiston pohjalta kehitettävää, toivottiin vuoropuhelua kunnan ja yksityisen sektorin kanssa ja yksityisten palveluntuottajien kokemusten hyödyntämistä hankintaprosessissa. Sopimusyhteistyö koettiin vähäiseksi ja sitä toivottiin tutkimustulosten pohjalta lisättäväksi. Yhteistyötä kaikilla yhteistyön osa-alueilla toivottiin lisää.
Tutkimuksesta tuotettiin kehittämissuositukset Tuusulan kunnalle yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Suosituksia olivat: Hankintaprosessia tulisi kehittää enemmän neuvottelullisempaan suuntaan siten, että palveluntuottajien olisi mahdollista päästä avoimeen keskusteluun kunnan kanssa. Sopimusyhteistyön parantaminen siten, että sopimusyhteistyötä lisättäisiin ja sopimus jalkautettaisiin myös ruohonjuuritason työhön kunnan puolella kaikille jotka sopimuksen parissa työskentelevät, jolloin sopimuksen seuranta ja sitä kautta laadun valvonta olisi tehokkaampaa. Yhteistyön lisääminen asiakas, sopimus- ja muilla yhteistyön osa-alueilla, jolloin huomioitaisiin eri tasojen yhteistyön merkitys sekä lisättäisiin esimerkiksi koulutusyhteistyötä, jolloin yhteisten käsitteiden rakentaminen mielenterveyskuntoutukseen ja sopimuksiin mahdollistuisi.