Tiedontarve kotihemodialyysiohjauksessa : potilaiden ja hoitajien näkemyksiä
Leinonen, Karoliina; Luoma, Reija (2014)
Leinonen, Karoliina
Luoma, Reija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071413317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071413317
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa hyödyllistä tietoa työelämälle, jotta kotihemodialyysipotilaiden (KHD) potilasohjausta voidaan kehittää, parantaa sen laatua sekä yksilöllistää ohjausta. Tarkoituksena on kuvata KHD-potilaiden tiedontarpeita kartoittamalla heidän tiedontarpeitaan, mutta myös kartoittamalla hoitajien käsityksiä potilaiden tiedontarpeista. Työ tehtiin yhteistyössä HYKS:n Kotihemodialyysiyksikön kanssa. Tutkimuskysymyksinä olivat: millaisia ohjauksen tarpeita kotihemodialyysiohjauksessa olevilla potilailla on ja millaisia ohjauksen tarpeita hoitajat arviovat kotihemodialyysiohjauksessa olevilla potilailla olevan. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla potilailta (N=34) ja hoitajilta (N=4). Käytössämme oli Sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) -mittari, jonka ovat kehittäneet Leino-Kilpi, Salanterä sekä Hölttä Turun Yliopistossa vuonna 2003. Kyselymme sisälsi myös 18 kotihemodialyysiin liittyvää väitettä. Kaikki väittämät arvioitiin Likert-tyyppisen -asteikon mukaisesti ja lisäksi mukana oli yksi avoin kysymys.
Vastausprosentti hoitajilla ja potilailla yhteensä oli 52,6. Potilaiden vastauksissa biologis-fysiologinen, taloudellinen ja eettinen osa-alue nousivat kaikkein tärkeimmiksi. Vähiten tärkeimmäksi potilaat arvioivat sosiaalis-yhteisöllisen osa-alueen. Hoitajien kesken tärkeimmäksi nousivat biologis-fysiologinen, taloudellinen ja toiminnallinen osa-alue. Vähiten tärkein osa-alue hoitajien mielestä oli kokemuksellinen. Potilaat arvioivat tiedontarpeitaan laajasti koko arviointiasteikkoa käyttäen, kun taas hoitajat arvioivat suurimman osan vastauksistaan erittäin tai melko tärkeiksi. Vain muutamaan väittämään hoitajat olivat vastanneet ”ei ollenkaan”. Potilaiden taustatekijöistä sukupuolella, elämäntilanteella sekä koulutustasolla oli merkitystä vastauksiin, kun taas iällä, sairastamisajalla tai dialyysihoidon kestolla ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin.
Tulokset osoittavat hoitajien arvioivan potilaiden tiedontarpeita suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Jatkotutkimusehdotuksina esitetään ohjauksen oikea-aikaisuuden tutkimista, nykyisten ohjauskäytäntöjen kartoittamista, tiedon saannin määrää ja sen riittävyyden tutkimista sekä eri paikoissa ohjausta saaneiden potilaiden kokemuksia ohjauksen laadusta.
Vastausprosentti hoitajilla ja potilailla yhteensä oli 52,6. Potilaiden vastauksissa biologis-fysiologinen, taloudellinen ja eettinen osa-alue nousivat kaikkein tärkeimmiksi. Vähiten tärkeimmäksi potilaat arvioivat sosiaalis-yhteisöllisen osa-alueen. Hoitajien kesken tärkeimmäksi nousivat biologis-fysiologinen, taloudellinen ja toiminnallinen osa-alue. Vähiten tärkein osa-alue hoitajien mielestä oli kokemuksellinen. Potilaat arvioivat tiedontarpeitaan laajasti koko arviointiasteikkoa käyttäen, kun taas hoitajat arvioivat suurimman osan vastauksistaan erittäin tai melko tärkeiksi. Vain muutamaan väittämään hoitajat olivat vastanneet ”ei ollenkaan”. Potilaiden taustatekijöistä sukupuolella, elämäntilanteella sekä koulutustasolla oli merkitystä vastauksiin, kun taas iällä, sairastamisajalla tai dialyysihoidon kestolla ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin.
Tulokset osoittavat hoitajien arvioivan potilaiden tiedontarpeita suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Jatkotutkimusehdotuksina esitetään ohjauksen oikea-aikaisuuden tutkimista, nykyisten ohjauskäytäntöjen kartoittamista, tiedon saannin määrää ja sen riittävyyden tutkimista sekä eri paikoissa ohjausta saaneiden potilaiden kokemuksia ohjauksen laadusta.