Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen palveluiden kehittäminen
Kotilainen, Elina (2014)
Kotilainen, Elina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910952
Tiivistelmä
Jokainen vähintään 4 hehtaaria metsää omistava henkilö maksaa metsänhoitomaksua, ja on tällöin myös metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Metsänhoitomaksuun kuuluuvat tietyt metsänhoitoyhdistyksen tarjoamat palvelut. Jokaisessa metsänhoitoyhdistyksessä on asiakkaita, jotka eivät käytä heille tarkoitettuja palveluita. Tällaiset palveluja käyttämättömät asiakkaat luokitellaan passiivisiksi.
Opinnäytetyössä kartoitetaan syitä sille, miksi metsänhoitoyhdistyksen palveluja ei käytetä. Saatujen vastauksien perusteella Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen on mahdollista parantaa ja tehostaa toimintaansa tulevaisuudessa myös näiden passiivisten jäsenten hyväksi.
Opinnäytetyön haastattelututkimus toteutettiin puhelimitse teemahaastattelun muodossa. Otokseen valittiin 20 metsänhoitoyhdistyksen jäsentä, jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen palveluita kymmeneen vuoteen. Lisäksi haastateltavilla tuli olla metsää vähintään 25 hehtaaria.
Vastausten perusteella syitä palveluiden käyttämättömyyteen olivat lähinnä metsänomistajien omatoimisuus metsätilojensa suhteen tai palvelusopimus jonkin metsäyhtiön kanssa. Varsinkin tämä omatoimisuus metsätilalla on johtanut siihen, että metsänhoitoyhdistyksen tarjoamia palveluja ei ole koettu tarpeellisiksi. Haastatteluissa ilmeni myös tyytymättömyyttä metsäneuvojien toimintaan. Metsänhoitoyhdistyksen rooli edunvalvojana nähtiin kuitenkin erittäin tarpeelliseksi.
Metsänhoitoyhdistyksen olisi kiinnitettävä huomiota palveluidensa laatuun ja neuvojien toimintaan palvelutilanteissa. Tulevaisuudessa on huomioitava myös eri metsänomistajaryhmien tarpeet ja markkinoitava palveluita niiden kautta.
Opinnäytetyössä kartoitetaan syitä sille, miksi metsänhoitoyhdistyksen palveluja ei käytetä. Saatujen vastauksien perusteella Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen on mahdollista parantaa ja tehostaa toimintaansa tulevaisuudessa myös näiden passiivisten jäsenten hyväksi.
Opinnäytetyön haastattelututkimus toteutettiin puhelimitse teemahaastattelun muodossa. Otokseen valittiin 20 metsänhoitoyhdistyksen jäsentä, jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen palveluita kymmeneen vuoteen. Lisäksi haastateltavilla tuli olla metsää vähintään 25 hehtaaria.
Vastausten perusteella syitä palveluiden käyttämättömyyteen olivat lähinnä metsänomistajien omatoimisuus metsätilojensa suhteen tai palvelusopimus jonkin metsäyhtiön kanssa. Varsinkin tämä omatoimisuus metsätilalla on johtanut siihen, että metsänhoitoyhdistyksen tarjoamia palveluja ei ole koettu tarpeellisiksi. Haastatteluissa ilmeni myös tyytymättömyyttä metsäneuvojien toimintaan. Metsänhoitoyhdistyksen rooli edunvalvojana nähtiin kuitenkin erittäin tarpeelliseksi.
Metsänhoitoyhdistyksen olisi kiinnitettävä huomiota palveluidensa laatuun ja neuvojien toimintaan palvelutilanteissa. Tulevaisuudessa on huomioitava myös eri metsänomistajaryhmien tarpeet ja markkinoitava palveluita niiden kautta.