Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttien ja kosteikkojen toimivuus vesienpuhdistajina
Pirhonen, Esa-Pekka (2014)
Pirhonen, Esa-Pekka
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405249769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405249769
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Vapo Oy:n Pohjois-Karjalassa sijaitsevien turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttien ja kosteikkojen toimivuutta ja pintavalutuskenttien ominaisuuksien vaikutusta niiden puhdistustuloksiin. Työssä esiteltiin myös, kuinka turvetuotannon vesienkäsittely on Pohjois-Karjalan alueella kehittynyt.
Vuoden 2011 ympäristösitoumuksessaan Vapo Oy päätti rakentaa kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käyttökelpoisen vesienkäsittelyn (BAT) piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Parasta käyttökelpoista vesienkäsittelytekniikkaa edustavat kosteikot, pintavalutuskentät ja kemialliset puhdistamot. Opinnäytetyö liittyy osaltaan tähän ympäristöasioiden parantamisen seurantaan.
Aineisto koostui 22 pintavalutuskentästä ja 3 kosteikosta, jotka sijaitsivat Pohjois-Karjalan 10 tuotantoalueella. Rakenteiden toimivuutta arvioitiin puhdistustuloksien, vedenlaatutietojen ja maastohavaintojen avulla, huomioiden rakenteiden mahdolliset muutos- ja korjaustyöt sekä puhdistustuloksien kehittyminen ajan kuluessa. Pintavalutuskenttien ominaisuuksien vaikutusta puhdistustuloksiin arvioitiin tilastollisin menetelmin.
Pintavalutuskentillä saadaan puhdistettua tehokkaasti turvetuotannon valumavesiä. Viiden parhaan pintavalutuskentän koko toiminta-ajan puhdistustulokset olivat: kiintoaine 65–85 %, kokonaisfosfori 32–65 %, kokonaistyppi 30–46 % ja kemiallinen hapenkulutus -50–24 %. Kosteikoista erityisesti ruokohelpikasvillisuuskenttä toimii erinomaisesti, mutta lintujärvityyppisten kosteikkojen toimivuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Pintavalutuskenttien toimintaan vaikuttivat oleellisesti kentän pinta-alan ja valuma-alueen suhde, kentän ikä ja kentillä esiintyneet oikovirtaukset ja epätasainen vedenjakaantuminen. Pintavalutuskentät voivat toimia tehokkaina vesienpuhdistajina aiempia arvioita pidempään.
Vuoden 2011 ympäristösitoumuksessaan Vapo Oy päätti rakentaa kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käyttökelpoisen vesienkäsittelyn (BAT) piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Parasta käyttökelpoista vesienkäsittelytekniikkaa edustavat kosteikot, pintavalutuskentät ja kemialliset puhdistamot. Opinnäytetyö liittyy osaltaan tähän ympäristöasioiden parantamisen seurantaan.
Aineisto koostui 22 pintavalutuskentästä ja 3 kosteikosta, jotka sijaitsivat Pohjois-Karjalan 10 tuotantoalueella. Rakenteiden toimivuutta arvioitiin puhdistustuloksien, vedenlaatutietojen ja maastohavaintojen avulla, huomioiden rakenteiden mahdolliset muutos- ja korjaustyöt sekä puhdistustuloksien kehittyminen ajan kuluessa. Pintavalutuskenttien ominaisuuksien vaikutusta puhdistustuloksiin arvioitiin tilastollisin menetelmin.
Pintavalutuskentillä saadaan puhdistettua tehokkaasti turvetuotannon valumavesiä. Viiden parhaan pintavalutuskentän koko toiminta-ajan puhdistustulokset olivat: kiintoaine 65–85 %, kokonaisfosfori 32–65 %, kokonaistyppi 30–46 % ja kemiallinen hapenkulutus -50–24 %. Kosteikoista erityisesti ruokohelpikasvillisuuskenttä toimii erinomaisesti, mutta lintujärvityyppisten kosteikkojen toimivuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Pintavalutuskenttien toimintaan vaikuttivat oleellisesti kentän pinta-alan ja valuma-alueen suhde, kentän ikä ja kentillä esiintyneet oikovirtaukset ja epätasainen vedenjakaantuminen. Pintavalutuskentät voivat toimia tehokkaina vesienpuhdistajina aiempia arvioita pidempään.