Henkilökunnan säteilyaltistus C-kaariavusteisissa traumakirurgisissa leikkauksissa
Vähäkangas, Elisa; Myllylahti, Niina (2014)
Vähäkangas, Elisa
Myllylahti, Niina
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239738
Tiivistelmä
C-kaari on liikuteltava läpivalaisulaite, jonka toiminta perustuu röntgensäteilyyn. Säteilyn käyttö leikkaussaleissa on mahdollistanut vähemmän kajoavien toimenpiteiden suorittamisen. Työperäinen säteilyaltistus paitsi kirurgien kohdalla myös muiden leikkaussalissa työskentelevien kuten leikkaussalihoitajien, anestesiahoitajien ja opiskelijoiden kohdalla on kuitenkin kasvanut.
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvailla leikkaussalihenkilökunnan saamaa säteilyaltistusta traumakirurgisten leikkausten yhteydessä kirurgista C-kaarta käytettäessä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää säteilynkäytön turvallisuuskulttuuria leikkaussaliympäristössä lisäämällä henkilökunnan tietoutta säteilyaltistuksestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa mitattiin leikkaussalihenkilökunnalle aiheutuneita säteilyannoksia sekä säteilyn annosnopeuksia Oulun Yliopistollisen sairaalan keskusleikkausosastolla. Mittaukset tehtiin DoseAware - järjestelmällä, jolla voidaan mitata annosnopeus tietyllä hetkellä sekä yhden toimenpiteen aikana saatu säteilyannos. Mittarit sijoitettiin kirurgin, instrumenttihoitajan, lääkintävahtimestarin ja anestesiahoitajan lyijysuojaimiin. Leikkaustilanteet havainnoitiin kahden havainnoijan avulla.
Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä leikkauksesta. Eniten säteilylle altistui kirurgi ja vähiten anestesiahoitaja. Instrumenttihoitajan ja lääkintävahtimestarin säteilyannokset jäivät edellä mainittujen henkilökunnan jäsenten annosten väliin. Säteilyannosten erot henkilökunnan jäsenten välillä selittyvät lähinnä heidän etäisyydellään säteilynlähteeseen. Kirurgi oli sijoittuneena keskimäärin noin 0,5 metrin päähän, instrumenttihoitajan ja lääkintävahtimestarin etäisyys vaihteli 1-2 metrin välillä ja anestesiahoitajan etäisyys oli keskimäärin 2 metriä.
Henkilökunnan tulee noudattaa säteilyturvallisia työskentelytapoja C-kaariavusteisissa leikkauksissa. Tutkimus osoittaa erityisesti, kuinka tärkeä tekijä etäisyys on henkilökunnan oman säteilyaltistuksen optimoinnissa. Jatkotutkimushaasteena voisi olla samalla menetelmällä mitaten henkilökunnan säteilyannoksia vain tietynlaisissa leikkauksissa.
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvailla leikkaussalihenkilökunnan saamaa säteilyaltistusta traumakirurgisten leikkausten yhteydessä kirurgista C-kaarta käytettäessä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää säteilynkäytön turvallisuuskulttuuria leikkaussaliympäristössä lisäämällä henkilökunnan tietoutta säteilyaltistuksestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa mitattiin leikkaussalihenkilökunnalle aiheutuneita säteilyannoksia sekä säteilyn annosnopeuksia Oulun Yliopistollisen sairaalan keskusleikkausosastolla. Mittaukset tehtiin DoseAware - järjestelmällä, jolla voidaan mitata annosnopeus tietyllä hetkellä sekä yhden toimenpiteen aikana saatu säteilyannos. Mittarit sijoitettiin kirurgin, instrumenttihoitajan, lääkintävahtimestarin ja anestesiahoitajan lyijysuojaimiin. Leikkaustilanteet havainnoitiin kahden havainnoijan avulla.
Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä leikkauksesta. Eniten säteilylle altistui kirurgi ja vähiten anestesiahoitaja. Instrumenttihoitajan ja lääkintävahtimestarin säteilyannokset jäivät edellä mainittujen henkilökunnan jäsenten annosten väliin. Säteilyannosten erot henkilökunnan jäsenten välillä selittyvät lähinnä heidän etäisyydellään säteilynlähteeseen. Kirurgi oli sijoittuneena keskimäärin noin 0,5 metrin päähän, instrumenttihoitajan ja lääkintävahtimestarin etäisyys vaihteli 1-2 metrin välillä ja anestesiahoitajan etäisyys oli keskimäärin 2 metriä.
Henkilökunnan tulee noudattaa säteilyturvallisia työskentelytapoja C-kaariavusteisissa leikkauksissa. Tutkimus osoittaa erityisesti, kuinka tärkeä tekijä etäisyys on henkilökunnan oman säteilyaltistuksen optimoinnissa. Jatkotutkimushaasteena voisi olla samalla menetelmällä mitaten henkilökunnan säteilyannoksia vain tietynlaisissa leikkauksissa.