Timotein ja puna-apilan lajikesuositukset Pohjois-Pohjanmaalle
Heikkinen, Inga; Hyötylä, Linda (2014)
Heikkinen, Inga
Hyötylä, Linda
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229405
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää ja vertailla Pohjois-Pohjanmaalle viljelyyn soveltuvia timotei- ja puna-apilalajikkeita. Työ on tehty toimeksiantona Maa- ja elintarviketalouden Ruukin tutkimusasemalle, joka tarjosi myös opinnäytetyössä tarvittavan tutkimusaineiston.
Tavoitteena opinnäytetyöllämme oli kartoittaa neljännelle viljelyvyöhykkeelle ja Pohjois-Pohjanmaalle parhaiten viljeltäväksi soveltuvia timotei- ja puna-apilalajikkeita vertailemalla lajikkeiden ominaisuuksia ja viljelyarvoa. Aineistona työssä olivat MTT:n virallisten lajikekokeiden tulokset vuosilta 1989 – 2012 sekä alan kirjallisuus, tutkimusjulkaisut sekä luotettavat verkkolähteet. Tarkasteltavia lajikeominaisuuksia olivat satotaso, D-arvo eli sulavan orgaanisen aineksen määrä kuiva-aineessa ja talvituhojen määrä. Osa lajikkeista rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, sillä lajikkeiden siementä on ollut saatavilla markkinoilla heikosti tai ei ollenkaan.
Timoteilajikkeet jaettiin kahden ja kolmen niiton lajikkeisiin jälkikasvukyvyn mukaan, jotta tietyn tyyppisiä lajikkeita pystyttiin vertailemaan keskenään. Virallisten lajikekokeiden koejärjestelyt sopivat paremmin kahden kuin kolmen niiton lajikkeille, koska kokeissa nurmi korjattiin usein vain kahdesti kasvukauden aikana. Näin ollen kolmen niiton lajikkeiden korjuuajankohdat olivat kasvurytmin mukaan liian myöhäisiä, mikä vaikutti negatiivisesti lajikkeiden sulavuuteen. Viime vuosina lajikelistalle tulleet uudet timoteilajikkeet osoittautuivat vertailuissa vanhempia lajikkeita parem-miksi sekä sadon että laadun ja talvenkestävyyden osalta.
Puna-apilan osalta lajikejalostus on myös tuonut markkinoille uusia satoisia ja talvenkestäviä lajikkeita. Puna-apila soveltuu hyvin nurmiseoksiin timotein kanssa, koska niillä on kohtuullisen samankaltaiset kasvurytmit. Puna-apilalajikkeilla erot talvenkestävyydessä nousivat vertailussa esille selkeämmin kuin timoteilajikkeilla. Kuitenkin sekä timotei- että puna-apilalajikkeista löytyi IV viljelyvyöhykkeelle hyvin soveltuvia, satoisia vaihtoehtoja. Keskittymällä lajikevalintaan, kasvurytmin mukaiseen korjuuajankohtaan ja kasvuolosuhteiden optimoimiseen, nurmesta olisi mahdollista saada laadukas ja suuri sato, joka kestäisi lajikejalostuksen ansiosta erittäin hyvin talvea.
Tavoitteena opinnäytetyöllämme oli kartoittaa neljännelle viljelyvyöhykkeelle ja Pohjois-Pohjanmaalle parhaiten viljeltäväksi soveltuvia timotei- ja puna-apilalajikkeita vertailemalla lajikkeiden ominaisuuksia ja viljelyarvoa. Aineistona työssä olivat MTT:n virallisten lajikekokeiden tulokset vuosilta 1989 – 2012 sekä alan kirjallisuus, tutkimusjulkaisut sekä luotettavat verkkolähteet. Tarkasteltavia lajikeominaisuuksia olivat satotaso, D-arvo eli sulavan orgaanisen aineksen määrä kuiva-aineessa ja talvituhojen määrä. Osa lajikkeista rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, sillä lajikkeiden siementä on ollut saatavilla markkinoilla heikosti tai ei ollenkaan.
Timoteilajikkeet jaettiin kahden ja kolmen niiton lajikkeisiin jälkikasvukyvyn mukaan, jotta tietyn tyyppisiä lajikkeita pystyttiin vertailemaan keskenään. Virallisten lajikekokeiden koejärjestelyt sopivat paremmin kahden kuin kolmen niiton lajikkeille, koska kokeissa nurmi korjattiin usein vain kahdesti kasvukauden aikana. Näin ollen kolmen niiton lajikkeiden korjuuajankohdat olivat kasvurytmin mukaan liian myöhäisiä, mikä vaikutti negatiivisesti lajikkeiden sulavuuteen. Viime vuosina lajikelistalle tulleet uudet timoteilajikkeet osoittautuivat vertailuissa vanhempia lajikkeita parem-miksi sekä sadon että laadun ja talvenkestävyyden osalta.
Puna-apilan osalta lajikejalostus on myös tuonut markkinoille uusia satoisia ja talvenkestäviä lajikkeita. Puna-apila soveltuu hyvin nurmiseoksiin timotein kanssa, koska niillä on kohtuullisen samankaltaiset kasvurytmit. Puna-apilalajikkeilla erot talvenkestävyydessä nousivat vertailussa esille selkeämmin kuin timoteilajikkeilla. Kuitenkin sekä timotei- että puna-apilalajikkeista löytyi IV viljelyvyöhykkeelle hyvin soveltuvia, satoisia vaihtoehtoja. Keskittymällä lajikevalintaan, kasvurytmin mukaiseen korjuuajankohtaan ja kasvuolosuhteiden optimoimiseen, nurmesta olisi mahdollista saada laadukas ja suuri sato, joka kestäisi lajikejalostuksen ansiosta erittäin hyvin talvea.