Lasten kanssa laulaen : laulupedagogin kokemuksia lasten laulunopetuksesta
Tenkanen-Lindeman, Susanna (2014)
Tenkanen-Lindeman, Susanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405219103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405219103
Tiivistelmä
Tarkastelen työssäni lasten laulunopetusta laulunopettajan uutena työkenttänä. Lasten laulunopetuksen kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Työssäni esittelen, millaisia menetelmiä, harjoituksia ja haasteita lasten laulunopetus voi sisältää ja mitä laulunopettajanolisi hyvä tietää ottaessaan lapsia oppilaakseen.
Työn aluksi esittelen lasten laulunopetuksen nykytilaa sekä perusasioita lasten äänestä, äänen rekistereistä ja lasten äänialoista. Seuraavaksi esittelen kehittämistyötäni: olen laatinut Tampereen Musiikkiakatemiaan lasten ja nuorten laulukouluun opetussuunnitelman ja opiskellut käytännössä monien vuosien ajan lasten laulunopettamista. Työn lopuksi tarkastelen ja analysoin lasten opetuksen sisältöjä syksyllä 2013 toteutetun opetukseni videoinnin avulla. Tutkin neljässä lasten lauluryhmässä syvähengittämisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja, artikulaation merkitystä laulutapahtumassa, mitkä asiat vaikuttavat äänen sointiin ja mitä asioita laulunopettajan on huomioitava opettaessaan lasten ryhmää.
Työssäni havaitsin, että yhdeksänvuotiailla lapsilla luonnollinen syvähengitys on osittain jo kadonnut. Se on kuitenkin löydettävissä uudelleen helposti ja nopeasti oikeiden harjoituksien avulla. Artikulaation korostaminen opetuksessa on tärkeää ei pelkästään tekstin asiasisällön ymmärtämiseksi vaan myös laulutapahtumaan vaadittavan kehollisen aktiivisuuden kehittämiseksi. Sekä kehon lihaksia rentouttavat ja vapauttavat liikkeet että hyvä artikulaatio lisäävät sointia merkittävästi. Lasten laulunopetuksen haasteita ovat lapsen herkän ääni-instrumentin tunteminen, opetuksessa käytettävien ääniharjoitusten ja laulujen
valinta sekä pienryhmäopetus.
Laulupedagogina näen, että myös lapsille tulisi olla tarjolla laulunopettajan ohjaamaa laulunopetusta. Tästä syystä lasten laulunopetus olisi lisättävä kuuluvaksi kaikkein laulupedagogien koulutukseen.
Työn aluksi esittelen lasten laulunopetuksen nykytilaa sekä perusasioita lasten äänestä, äänen rekistereistä ja lasten äänialoista. Seuraavaksi esittelen kehittämistyötäni: olen laatinut Tampereen Musiikkiakatemiaan lasten ja nuorten laulukouluun opetussuunnitelman ja opiskellut käytännössä monien vuosien ajan lasten laulunopettamista. Työn lopuksi tarkastelen ja analysoin lasten opetuksen sisältöjä syksyllä 2013 toteutetun opetukseni videoinnin avulla. Tutkin neljässä lasten lauluryhmässä syvähengittämisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja, artikulaation merkitystä laulutapahtumassa, mitkä asiat vaikuttavat äänen sointiin ja mitä asioita laulunopettajan on huomioitava opettaessaan lasten ryhmää.
Työssäni havaitsin, että yhdeksänvuotiailla lapsilla luonnollinen syvähengitys on osittain jo kadonnut. Se on kuitenkin löydettävissä uudelleen helposti ja nopeasti oikeiden harjoituksien avulla. Artikulaation korostaminen opetuksessa on tärkeää ei pelkästään tekstin asiasisällön ymmärtämiseksi vaan myös laulutapahtumaan vaadittavan kehollisen aktiivisuuden kehittämiseksi. Sekä kehon lihaksia rentouttavat ja vapauttavat liikkeet että hyvä artikulaatio lisäävät sointia merkittävästi. Lasten laulunopetuksen haasteita ovat lapsen herkän ääni-instrumentin tunteminen, opetuksessa käytettävien ääniharjoitusten ja laulujen
valinta sekä pienryhmäopetus.
Laulupedagogina näen, että myös lapsille tulisi olla tarjolla laulunopettajan ohjaamaa laulunopetusta. Tästä syystä lasten laulunopetus olisi lisättävä kuuluvaksi kaikkein laulupedagogien koulutukseen.