Biologisen torjunta-aineen käyttö vesakontorjunnassa
Tommila, Jimmy (2014)
Tommila, Jimmy
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158133
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Destia Oy:lle. Työssä kartoitettiin Destian työkannan vesakkokasvustoa tie- ja rata-alueella biologisen torjunta-aineen käyttöä varten.
Opinnäytetyön alussa kerrotaan yleisesti Suomen tie- ja ratamääristä sekä niiden viherhoidosta. Viherhoidosta käsitellään tarkemmin teiden ja ratojen viherhoitovelvoitteet vesakonraivauksen osalta.
Työssä on käsitelty myös biologisessa vesakontorjunnassa käytettävän purppuranahakkalahottajasienen biologiaa ja siitä tehtyjä tutkimuksia. Purppuranahakan osalta oli tärkeää selvittää lahottajasienen toimintaperiaate, johon biologisen torjunta-aineen teho perustuu.
Työssä tehdyissä maastotutkimuksissa selvitettiin tie- ja rataympäristössä esiintyvän vesakkokasvuston kantoläpimittoja ja puulajeja. Maastotutkimusten perusteella tieympäristön vesakkokasvusto on pienempää kuin rataympäristössä, mutta sekä tie- että rataympäristössä vallitsevin puulaji on paju. Näiden tietojen avulla pystytään arvioimaan biologisen torjunta-aineen menekkiä ja tehoa. Tutkimusten perusteella biologinen torjunta-aine tulisikin tehoamaan vesakkokasvillisuuteen paremmin rataympäristössä kuin tieympäristössä.
Opinnäytetyön alussa kerrotaan yleisesti Suomen tie- ja ratamääristä sekä niiden viherhoidosta. Viherhoidosta käsitellään tarkemmin teiden ja ratojen viherhoitovelvoitteet vesakonraivauksen osalta.
Työssä on käsitelty myös biologisessa vesakontorjunnassa käytettävän purppuranahakkalahottajasienen biologiaa ja siitä tehtyjä tutkimuksia. Purppuranahakan osalta oli tärkeää selvittää lahottajasienen toimintaperiaate, johon biologisen torjunta-aineen teho perustuu.
Työssä tehdyissä maastotutkimuksissa selvitettiin tie- ja rataympäristössä esiintyvän vesakkokasvuston kantoläpimittoja ja puulajeja. Maastotutkimusten perusteella tieympäristön vesakkokasvusto on pienempää kuin rataympäristössä, mutta sekä tie- että rataympäristössä vallitsevin puulaji on paju. Näiden tietojen avulla pystytään arvioimaan biologisen torjunta-aineen menekkiä ja tehoa. Tutkimusten perusteella biologinen torjunta-aine tulisikin tehoamaan vesakkokasvillisuuteen paremmin rataympäristössä kuin tieympäristössä.