Hoitohenkilökunnan tietämys painehaavoista ja niiden ennaltaehkäisystä : tietotestin analysointi
Tallqvist, Katja; Farah, Faduma (2014)
Tallqvist, Katja
Farah, Faduma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086703
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan tietoa ja osaamista painehaavoista, ennaltaehkäisystä, hoidosta sekä painehaavan riskipotilaiden tunnistamisessa. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Medisiininen tulosyksikkö sekä Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveys- ja hoitoala. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyötekijöiden osaamisesta riskipotilaiden tunnistamisessa sekä painehaavan ennaltaehkäisyssä
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui perusterveydenhuollon yksiköt ja erikoissairaanhoidon yksiköt. Aineisto kerättiin tietotestin avulla. Tietotesti perustuu Barbara Bierin laatimaa mittariin joka on muokattu HUS:n tietotestiin sopivaksi. Kysely lähetettiin sähköisenä ja osa paperisena versiona. Vastaukset analysointiin Digium Enterprisen Questback ohjelmalla.
Tietotestin tulosten perusteella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon painehaa-vaumien ennaltaehkäisyn tietämyksen vahvimpina nousi esille oikeanlaisen painetta vähentävän patjan valitseminen niille potilaille jotka ovat painehaava alttiita. Hoitajien painehaavojen toiseen asteen luokittelun tunnistaminen oli puutteellista. Tietämys tuolissa istuvan potilaan asennon muuttaminen tiheämmin oli heikkoa ja Braden riskimittarin vastauksen tulkitseminen oli hyvin puutteellista. Tuloksissa selvisi myös, että suurin osa hoitajista ei ollut tietoisia Suomen haavanhoitoyhdistyksen kääntämän EPUAP painehaavan ehkäisyn pikaoppaasta.
Braden toimii riskiluokituksen mittarina hoitotyön apuvälineenä, jotta siitä olisi hyötyä kaikki hoitajat täytyisi kouluttaa riskiluokituksen käyttämisessä. Hoitohenkilökunnalle täytyy tuoda enemmän tietoa uusista tutkituista tiedoista käytännön työhön.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui perusterveydenhuollon yksiköt ja erikoissairaanhoidon yksiköt. Aineisto kerättiin tietotestin avulla. Tietotesti perustuu Barbara Bierin laatimaa mittariin joka on muokattu HUS:n tietotestiin sopivaksi. Kysely lähetettiin sähköisenä ja osa paperisena versiona. Vastaukset analysointiin Digium Enterprisen Questback ohjelmalla.
Tietotestin tulosten perusteella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon painehaa-vaumien ennaltaehkäisyn tietämyksen vahvimpina nousi esille oikeanlaisen painetta vähentävän patjan valitseminen niille potilaille jotka ovat painehaava alttiita. Hoitajien painehaavojen toiseen asteen luokittelun tunnistaminen oli puutteellista. Tietämys tuolissa istuvan potilaan asennon muuttaminen tiheämmin oli heikkoa ja Braden riskimittarin vastauksen tulkitseminen oli hyvin puutteellista. Tuloksissa selvisi myös, että suurin osa hoitajista ei ollut tietoisia Suomen haavanhoitoyhdistyksen kääntämän EPUAP painehaavan ehkäisyn pikaoppaasta.
Braden toimii riskiluokituksen mittarina hoitotyön apuvälineenä, jotta siitä olisi hyötyä kaikki hoitajat täytyisi kouluttaa riskiluokituksen käyttämisessä. Hoitohenkilökunnalle täytyy tuoda enemmän tietoa uusista tutkituista tiedoista käytännön työhön.