Suuronnettomuustoiminta hätäkeskuksessa - nykytilanne ja kehitysnäkymät
Tolonen, Risto (2014)
Tolonen, Risto
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055707
Tiivistelmä
Suuronnettomuus vaatii monen eri alan viranomaisten yhteistyötä. Hätäkeskus on suuronnettomuudessa merkittävässä roolissa pelastamistoimenpiteiden käynnistäjänä ja ensisijaisena tiedonvälittäjänä sekä viranomaisten viestikeskuksena. Oleellista onkin jatkuvasti kehittää hätäkeskuksen käyttämiä välineitä ja toimintamalleja, sillä suuronnettomuudessa tiedon jakamisen merkitys korostuu entisestään. Tämä tutkimus suoritettiin osana kansainvälistä Disaster Control Management -projektia, jonka tarkoituksena on kehittää suuronnettomuuksien ja hätätilanteiden hallintaa ja johtamista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hätäkeskuksen suuronnettomuustoiminnan nykytilannetta sekä asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden ihannetilanteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää oliko tutkimukseen osallistuvissa hätäkeskuksissa käytössä sisäistä toimintaohjetta ja kuinka tarpeellisena ohje koettiin. Tutkimus suoritettiin käyttämällä Delfi-tutkimusmenetelmää ja kahta kyselykierrosta. Tutkimukseen osallistui Oulun, Kuopion, Keravan ja Turun hätäkeskuksista yhteensä 15 hätäkeskustoiminnan asiantuntijaa. Ensimmäisellä kierroksella asiantuntijat esittivät väittämiä hätäkeskustoiminnasta. Toisella kierroksella asiantuntijat arvioivat näitä väittämiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan nykypäivänä hätäkeskuksen onnettomuustoiminnassa eniten kehittämistä vaativat tiedon hankkimisen ja välittämisen keinot sekä välineet. Tulosten perusteella luotiin skenaario tulevaisuuden onnettomuustoiminnasta hätäkeskuksessa. Keskeisinä kohtina hätäkeskuksen tulevaisuuden onnettomuustoiminnassa tulevat olemaan automaattisten toimintojen ja vastaanotettavan informaation lisääntyminen. Haasteena tulevaisuudessa onkin vastata kentällä toimivien viranomaisten informaation tarpeeseen. Tulevaisuuden yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon siirron ja mediaa sisältävän informaation välittämisen. Tulevaisuudessa suuronnettomuustilanne kyetään tunnistamaan hätäkeskuksessa jo ensivaiheessa, jonka seurauksena yhä useampi onnettomuuden uhri voi selvitä.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään DiCoMa-projektissa ja sen mahdollisten jatkoprojektien tavoitteiden asettelussa. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä myös yhteistyöorganisaatioilla kehitystyössään.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hätäkeskuksen suuronnettomuustoiminnan nykytilannetta sekä asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden ihannetilanteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää oliko tutkimukseen osallistuvissa hätäkeskuksissa käytössä sisäistä toimintaohjetta ja kuinka tarpeellisena ohje koettiin. Tutkimus suoritettiin käyttämällä Delfi-tutkimusmenetelmää ja kahta kyselykierrosta. Tutkimukseen osallistui Oulun, Kuopion, Keravan ja Turun hätäkeskuksista yhteensä 15 hätäkeskustoiminnan asiantuntijaa. Ensimmäisellä kierroksella asiantuntijat esittivät väittämiä hätäkeskustoiminnasta. Toisella kierroksella asiantuntijat arvioivat näitä väittämiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan nykypäivänä hätäkeskuksen onnettomuustoiminnassa eniten kehittämistä vaativat tiedon hankkimisen ja välittämisen keinot sekä välineet. Tulosten perusteella luotiin skenaario tulevaisuuden onnettomuustoiminnasta hätäkeskuksessa. Keskeisinä kohtina hätäkeskuksen tulevaisuuden onnettomuustoiminnassa tulevat olemaan automaattisten toimintojen ja vastaanotettavan informaation lisääntyminen. Haasteena tulevaisuudessa onkin vastata kentällä toimivien viranomaisten informaation tarpeeseen. Tulevaisuuden yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon siirron ja mediaa sisältävän informaation välittämisen. Tulevaisuudessa suuronnettomuustilanne kyetään tunnistamaan hätäkeskuksessa jo ensivaiheessa, jonka seurauksena yhä useampi onnettomuuden uhri voi selvitä.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään DiCoMa-projektissa ja sen mahdollisten jatkoprojektien tavoitteiden asettelussa. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä myös yhteistyöorganisaatioilla kehitystyössään.