Teräskaidetyyppien selvitys Suomen silloissa
Tommiska, Mauri (2014)
Tommiska, Mauri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244851
Tiivistelmä
Siltojen korjausrakentamisen tarpeen jatkuva lisääntyminen ja markkinoiden kasvaminen tuovat merkittäviä haasteita työmenetelmien kehittämiseen, ajallisesti tehokkaampaan työskentelyyn ja kustannustehokkaampaan toimintaan. Myös kaidetyypit ovat muuttuneet vuosien aikana ja tuoneet haasteita siltojen huolto-, ylläpito- ja korjaustöihin. Suomen valtion omistamista noin 15 000 sillasta suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla. Kyseiset sillat saavuttavat parhaillaan ensimmäisen koko sillan kattavan peruskorjausiän.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa viimeisen 60 vuoden aikana käytettyjä teräskaidetyyppejä teräsbetonisilla maantiesilloilla. Kartoituksen tarkoitus on edesauttaa sillankorjausrakentamisessa vastaan tulevien purku- ja työmenetelmien kehittämistä. Kartoituksen ohella kerrotaan myös yleisimmistä teräskaiteiden vaurioista, korjausmarkkinoista ja -tarpeista.
Työn tuloksena saadaan selvyys käytetyistä teräskaidetyypeistä sekä ajanjaksoista, jolloin kutakin kaidetyyppiä on käytetty. Tuloksista ilmenee myös pystytäänkö olemassa olevaa siltakantaa korjaamaan riittävää tahtia, ettei huonokuntoisten siltojen ja kaiteiden määrä kasvaisi. Teräskaiteisiin kohdistuvat ongelmat ja tärkeimmät korjaustarpeet sekä vauriot esitellään tehdyssä työssä.
Siltojen korjausrakentamisen työmenetelmien kehittäminen tulee tuskin koskaan loppumaan. Silloissa käytettävien uusien kaidetyyppien ominaisuudet tulevat tulevaisuudessa määräytymään törmäysturvallisuusvaatimusten mukaisesti. Uusien kaidetyyppien käyttö vanhoissa silloissa tuo lisähaasteita, sillä niiden asennus tulee aina suunnitella tapauskohtaisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa viimeisen 60 vuoden aikana käytettyjä teräskaidetyyppejä teräsbetonisilla maantiesilloilla. Kartoituksen tarkoitus on edesauttaa sillankorjausrakentamisessa vastaan tulevien purku- ja työmenetelmien kehittämistä. Kartoituksen ohella kerrotaan myös yleisimmistä teräskaiteiden vaurioista, korjausmarkkinoista ja -tarpeista.
Työn tuloksena saadaan selvyys käytetyistä teräskaidetyypeistä sekä ajanjaksoista, jolloin kutakin kaidetyyppiä on käytetty. Tuloksista ilmenee myös pystytäänkö olemassa olevaa siltakantaa korjaamaan riittävää tahtia, ettei huonokuntoisten siltojen ja kaiteiden määrä kasvaisi. Teräskaiteisiin kohdistuvat ongelmat ja tärkeimmät korjaustarpeet sekä vauriot esitellään tehdyssä työssä.
Siltojen korjausrakentamisen työmenetelmien kehittäminen tulee tuskin koskaan loppumaan. Silloissa käytettävien uusien kaidetyyppien ominaisuudet tulevat tulevaisuudessa määräytymään törmäysturvallisuusvaatimusten mukaisesti. Uusien kaidetyyppien käyttö vanhoissa silloissa tuo lisähaasteita, sillä niiden asennus tulee aina suunnitella tapauskohtaisesti.