Väkivalta on valinta, siitä irti auttaminen ei : - kokemuksia väkivallan kartoituslomakkeen käytöstä Seinäjoen äitiysneuvolassa
Samppala, Tiina (2014)
Samppala, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404164391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404164391
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni kartoitan Seinäjoen äitiysneuvolan työntekijöiltä heidän kokemuksiaan parisuhdeväkivallan seulontalomakkeen käytöstä. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa työntekijöiden näkökulmasta tietoa lomakkeen soveltuvuudesta heidän tarpeisiinsa ja siitä onko lomakkeesta Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiseen systemaattiseen käyttöön kaikkien äitiysneuvolan asiakkaiden kanssa. Lisäksi halutaan selvittää olemassa olevien resurssien riittävyys ja niiden mahdollinen vahvistamistarve siltä osin mitä lomakkeen aktiivinen käyttö vaatisi.
Tutkimukseni on laadullinen ja sen aineistonkeruumenetelminä toimivat sekä kysely että ryhmäkeskustelu. Tutkimusaineistoni keräsin äitiysneuvolan kaikilta kahdeksalta työntekijältä kahdessa eri erässä. Ensimmäisen kerran keräsin palautteen heti kahden viikon kokeilujakson jälkeen. Tällöin tarkoituksena oli saada jokaiselta työntekijältä 10 kappaletta palautteita, yksi palaute yhtä kokeilukertaa kohti. Toisen kerran keräsin samaisella lomakkeella palautteen kolmen kuukauden jälkeen kokeilujaksosta. Tällöin jokainen työntekijä antoi yhden tiivistetyn palautteen koskien koko kokeilujaksoa.
Saamieni tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijät kokivat parisuhdeväkivallan seulontalomakkeen olevan helppo ja toimiva tapa kartoittaa väkivaltaa asiakkailta. Lomake koettiin yksinkertaiseksi ja nopeaksi käyttää. Lomakkeen käytön haasteeksi nousi aikapula. Varsinkin jos asiakkaalla ilmenisi väkivaltaisia kokemuksia, koettiin lomakkeen käyttämisen jatkokeskusteluineen vievän kovasti aikaa. Työntekijät toivoivat osaamisensa vahvistukseksi lisäkoulutusta väkivaltaisen asiakkaan kohtaamiseen ja vaikean asian puheeksi ottoon. Tuloksissa työnohjauksen merkitystä korostettiin, jos lomakkeen käyttö paljastaisi enemmän väkivaltatapauksia.
Tutkimukseni on laadullinen ja sen aineistonkeruumenetelminä toimivat sekä kysely että ryhmäkeskustelu. Tutkimusaineistoni keräsin äitiysneuvolan kaikilta kahdeksalta työntekijältä kahdessa eri erässä. Ensimmäisen kerran keräsin palautteen heti kahden viikon kokeilujakson jälkeen. Tällöin tarkoituksena oli saada jokaiselta työntekijältä 10 kappaletta palautteita, yksi palaute yhtä kokeilukertaa kohti. Toisen kerran keräsin samaisella lomakkeella palautteen kolmen kuukauden jälkeen kokeilujaksosta. Tällöin jokainen työntekijä antoi yhden tiivistetyn palautteen koskien koko kokeilujaksoa.
Saamieni tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijät kokivat parisuhdeväkivallan seulontalomakkeen olevan helppo ja toimiva tapa kartoittaa väkivaltaa asiakkailta. Lomake koettiin yksinkertaiseksi ja nopeaksi käyttää. Lomakkeen käytön haasteeksi nousi aikapula. Varsinkin jos asiakkaalla ilmenisi väkivaltaisia kokemuksia, koettiin lomakkeen käyttämisen jatkokeskusteluineen vievän kovasti aikaa. Työntekijät toivoivat osaamisensa vahvistukseksi lisäkoulutusta väkivaltaisen asiakkaan kohtaamiseen ja vaikean asian puheeksi ottoon. Tuloksissa työnohjauksen merkitystä korostettiin, jos lomakkeen käyttö paljastaisi enemmän väkivaltatapauksia.