Eduskunnan A-rakennuksen peruskorjaus. Energiamittaukset ja energiankulutuksen vertailu suunnitteluarvoihin
Vuori, Matti (2014)
Vuori, Matti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402122255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402122255
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli esitellä, miten Eduskunnan toimistorakennuksen peruskorjauksen yhteydessä toteutettiin lämmitys-, jäähdytys- ja sähköenergian mittaukset, sekä tuoda esille, mitä kiinteistön haltijan tulee ottaa huomioon, kun energiamittauksia suunnitellaan ja toteutetaan.
Työssä verrattiin peruskorjauksen yhteydessä toteutetuista energiamittauksista saatuja kulutustietoja suunnitteluvaiheessa LVI-suunnittelutoimiston laskemiin tavoitearvoihin. Toteutuneiden energiankulutuksien vertailulla kulutuksiin ennen peruskorjauksen aloittamista arvioitiin, miten Eduskunnan kanslian energiatehokkuussuunnitelman tavoitteet saavutettiin.
Tarkastelumenetelminä käytettiin LVI-suunnittelutoimisto Leo Maaskola Oy:n tekemää energiatarkastelua sekä toteutetuista energiamittauksista saatua informaatiota, jossa lämmitysenergian kulutus on normeerattu lämmitystarveluvulla vastaamaan energiatarkastelun lähtötietoja.
Työn tuloksena saavutettiin tieto siitä, että energiatehokkuussuunnitelman tavoitteet kokonaisenergian säästölle tarkastellun rakennuksen osalta täyttyvät. Energian käyttö verrattuna tavoiteltuihin arvoihin on jonkin verran korkeampi, mutta on saavutettavissa automaatiojärjestelmän säätötoimenpiteillä mm. tarkastelemalla aikaohjelmia kriittisemmin.
Työn johtopäätöksenä syntyi se käsitys, että jos uusiin tai peruskorjattaviin toimistorakennuksiin on tarkoitus asentaa energian mittaukset, tulee kiinteistön omistajan tehdä tämä määrittely jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin palveluverkostot voidaan rakentaa siten, että energiamittauksilla mitataan juuri sen rakennuksen tai rakennusosan energiamäärää, jota oli tarkoituskin mitata. Mittauksien käyttöönottoon ja mittaustiedon oikeaan käsittelyyn automaatiojärjestelmässä on myös syytä perehtyä.
Työssä verrattiin peruskorjauksen yhteydessä toteutetuista energiamittauksista saatuja kulutustietoja suunnitteluvaiheessa LVI-suunnittelutoimiston laskemiin tavoitearvoihin. Toteutuneiden energiankulutuksien vertailulla kulutuksiin ennen peruskorjauksen aloittamista arvioitiin, miten Eduskunnan kanslian energiatehokkuussuunnitelman tavoitteet saavutettiin.
Tarkastelumenetelminä käytettiin LVI-suunnittelutoimisto Leo Maaskola Oy:n tekemää energiatarkastelua sekä toteutetuista energiamittauksista saatua informaatiota, jossa lämmitysenergian kulutus on normeerattu lämmitystarveluvulla vastaamaan energiatarkastelun lähtötietoja.
Työn tuloksena saavutettiin tieto siitä, että energiatehokkuussuunnitelman tavoitteet kokonaisenergian säästölle tarkastellun rakennuksen osalta täyttyvät. Energian käyttö verrattuna tavoiteltuihin arvoihin on jonkin verran korkeampi, mutta on saavutettavissa automaatiojärjestelmän säätötoimenpiteillä mm. tarkastelemalla aikaohjelmia kriittisemmin.
Työn johtopäätöksenä syntyi se käsitys, että jos uusiin tai peruskorjattaviin toimistorakennuksiin on tarkoitus asentaa energian mittaukset, tulee kiinteistön omistajan tehdä tämä määrittely jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin palveluverkostot voidaan rakentaa siten, että energiamittauksilla mitataan juuri sen rakennuksen tai rakennusosan energiamäärää, jota oli tarkoituskin mitata. Mittauksien käyttöönottoon ja mittaustiedon oikeaan käsittelyyn automaatiojärjestelmässä on myös syytä perehtyä.