Varastotyöntekijöiden toimintakyvyn yhteys tuki- ja liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin
Vainio, Pasi; Salmisto, Panu; Ukkonen, Tuukka (2014)
Vainio, Pasi
Salmisto, Panu
Ukkonen, Tuukka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401131231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401131231
Tiivistelmä
Tuki- ja liikuntaelinperäiset sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannustekijä yhteiskunnallisella ja yrityskohtaisella tasolla. Kela maksoi sairauspäivärahoja vuonna 2011 yhteensä noin 834 miljoonaa euroa, joista tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli noin kolmasosa eli 295 miljoonaa euroa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista suurimmat osuudet olivat selkäsairauksilla (13,1 % kaikista sairauspoissaoloista) ja hartiaseudun pehmytkudossairauksilla (4,7 %).
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä S-Työterveyspalveluiden kanssa, joka vastaa Inex Partners Oy:n työterveyshuollosta. Inex Partners Oy:n Kilon logistiikkakeskus vastaa pääosin S-ryhmän päivittäistavaroiden jakelusta. Sen työntekijöillä oli vuonna 2012 noin 18 000 eri tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvaa sairauspoissaolopäivää, mikä oli yli kolmasosa kaikista sairaus-poissaolopäivistä (46 000). Varastotyöntekijöillä eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat selkävaivat sekä niskahartiaseudun kipu.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää testistö, jolla voidaan ennakoida tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja varastotyöntekijöillä. Varastotyön työnkuvan selvittämisen ja teoriatiedon perusteella valitsimme tutkittaviksi testeiksi Functional Movement Screen (FMS®) toimintakykytestistön ja submaksimaalisesti hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin. Tarkoituksena oli tutkia, onko valitsemiemme toimintakykytestien tuloksilla yhteyttä varastotyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin.
Inex Partners Oy:n varastotyöntekijöistä valittiin testattavia kahteen ryhmään, tutkimus- ja verrokkiryhmään. Tutkimusryhmän henkilöillä oli ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja viimeisen puolen vuoden aikana ja verrokkiryhmän henkilöillä ei ollut ollut vastaavia sairauspoissaoloja viimeisen vuoden aikana. Toimintakyvyn ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä tutkittiin vertaamalla tutkimus- ja verrokkiryhmien testituloksia toisiinsa.
Tutkimuksemme mukaan FMS -testistön tulokset tutkimus- ja verrokkiryhmän välillä olivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi eroavia, eli FMS -testistön tuloksella ja tuki- ja liikuntaelinperäisillä sairauspoissaoloilla näyttäisi olevan yhteys. FMS -testitulokselle on tutkimuksissa määritetty riskiraja, jonka alle jääneillä on todettu kohonnut loukkaantumisriski. Tutkimuksessamme verrokkiryhmän keskimääräinen tulos ylitti tämän rajan ja tutkimusryhmä jäi alle riskirajan. Hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin tuloksissa ei ollut tutkimus- ja verrokkiryhmän välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Huomionarvoista oli kuitenkin, että molempien ryhmien hapenottokyvyn perusteella määritelty kuntoluokka jäi selkeästi alle keskimääräisen.
Opinnäytetyötutkimuksemme mukaan FMS -testistöä kannattaisi hyödyntää tuki- ja liikuntaelinperäisten sairauspoissaolojen ennakoimisessa. Pienen tutkimusjoukon takia jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä S-Työterveyspalveluiden kanssa, joka vastaa Inex Partners Oy:n työterveyshuollosta. Inex Partners Oy:n Kilon logistiikkakeskus vastaa pääosin S-ryhmän päivittäistavaroiden jakelusta. Sen työntekijöillä oli vuonna 2012 noin 18 000 eri tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvaa sairauspoissaolopäivää, mikä oli yli kolmasosa kaikista sairaus-poissaolopäivistä (46 000). Varastotyöntekijöillä eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat selkävaivat sekä niskahartiaseudun kipu.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää testistö, jolla voidaan ennakoida tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja varastotyöntekijöillä. Varastotyön työnkuvan selvittämisen ja teoriatiedon perusteella valitsimme tutkittaviksi testeiksi Functional Movement Screen (FMS®) toimintakykytestistön ja submaksimaalisesti hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin. Tarkoituksena oli tutkia, onko valitsemiemme toimintakykytestien tuloksilla yhteyttä varastotyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin.
Inex Partners Oy:n varastotyöntekijöistä valittiin testattavia kahteen ryhmään, tutkimus- ja verrokkiryhmään. Tutkimusryhmän henkilöillä oli ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja viimeisen puolen vuoden aikana ja verrokkiryhmän henkilöillä ei ollut ollut vastaavia sairauspoissaoloja viimeisen vuoden aikana. Toimintakyvyn ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä tutkittiin vertaamalla tutkimus- ja verrokkiryhmien testituloksia toisiinsa.
Tutkimuksemme mukaan FMS -testistön tulokset tutkimus- ja verrokkiryhmän välillä olivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi eroavia, eli FMS -testistön tuloksella ja tuki- ja liikuntaelinperäisillä sairauspoissaoloilla näyttäisi olevan yhteys. FMS -testitulokselle on tutkimuksissa määritetty riskiraja, jonka alle jääneillä on todettu kohonnut loukkaantumisriski. Tutkimuksessamme verrokkiryhmän keskimääräinen tulos ylitti tämän rajan ja tutkimusryhmä jäi alle riskirajan. Hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin tuloksissa ei ollut tutkimus- ja verrokkiryhmän välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Huomionarvoista oli kuitenkin, että molempien ryhmien hapenottokyvyn perusteella määritelty kuntoluokka jäi selkeästi alle keskimääräisen.
Opinnäytetyötutkimuksemme mukaan FMS -testistöä kannattaisi hyödyntää tuki- ja liikuntaelinperäisten sairauspoissaolojen ennakoimisessa. Pienen tutkimusjoukon takia jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen.