Kipumittarit keskosen kivun arvioinnissa
Jylhä, Henna; Kannussaari, Fanni (2013)
Jylhä, Henna
Kannussaari, Fanni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621468
Tiivistelmä
Keskosen kivun arviointi on haastavaa. Vastasyntyneet ovat kykenemättömiä kertomaan subjektiivisista kipukokemuksistaan, joten ammattilaiset arvioivat kivun esiintymistä ja voimakkuutta nonverbaalisten viestien ja fysiologisten muutosten perusteella. Kivun arviointi on edellytys riittävälle kivunhoidolle.
Vastasyntyneiden kivun arviointiin on kehitetty lukuisia mittareita, joiden tarkoituksenmukainen käyttö edistää järjestelmällistä ja objektiivista kivun havaitsemista. Tutkimusten mukaan kipumittareita käytetään kuitenkin vähän hoitajien tekemän kivun arvioinnin tukena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja analysoida vuosina 2008-2013 julkaistujen tutkimusartikkelien avulla keskosen kivun arviointiin soveltuvia kipumittareita ja niissä käytettäviä fysiologisia ja käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kipumittarien tunnettavuutta ja vahvistaa jo olemassa olevaa tietoa keskosille soveltuvista kivun arviointimittareista.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä CINAHL- ja Cochrane Cental Register of Controlled Trials –tietokannoista sekä kotimaisesta tietokannasta Medicistä. Kaikkiaan 13 artikkelia täytti sisäänottokriteerit.
Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otetuissa tutkimuksissa kuvattiin kahdeksan kipumittaria: PIPP (Premature Infant Pain Profile), ComfortNeo, BPSN (Bernese Pain Scale for Neonates), PASPI (Pain Assessment Scale for Preterm Infants), DAN (Douleur Aiguë Nouveau-né), VAS (Visual Analogue Scale), NFCS (Neonatal Facial Coding System) ja N-PASS (Neonatal Pain, Agitation and Sedation Scale). Mittarit koostuvat erilaisista fysiologisista ja keskosen käytöksessä tapahtuvista muutoksista, joita pisteyttämällä kipua arvioidaan. Puolet mittareista käytti fysiologisia mittareita kivun arviointiin, kun taas käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia arvioitiin kaikissa mittareissa.
Vastasyntyneiden kivun arviointiin on kehitetty lukuisia mittareita, joiden tarkoituksenmukainen käyttö edistää järjestelmällistä ja objektiivista kivun havaitsemista. Tutkimusten mukaan kipumittareita käytetään kuitenkin vähän hoitajien tekemän kivun arvioinnin tukena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja analysoida vuosina 2008-2013 julkaistujen tutkimusartikkelien avulla keskosen kivun arviointiin soveltuvia kipumittareita ja niissä käytettäviä fysiologisia ja käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kipumittarien tunnettavuutta ja vahvistaa jo olemassa olevaa tietoa keskosille soveltuvista kivun arviointimittareista.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä CINAHL- ja Cochrane Cental Register of Controlled Trials –tietokannoista sekä kotimaisesta tietokannasta Medicistä. Kaikkiaan 13 artikkelia täytti sisäänottokriteerit.
Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otetuissa tutkimuksissa kuvattiin kahdeksan kipumittaria: PIPP (Premature Infant Pain Profile), ComfortNeo, BPSN (Bernese Pain Scale for Neonates), PASPI (Pain Assessment Scale for Preterm Infants), DAN (Douleur Aiguë Nouveau-né), VAS (Visual Analogue Scale), NFCS (Neonatal Facial Coding System) ja N-PASS (Neonatal Pain, Agitation and Sedation Scale). Mittarit koostuvat erilaisista fysiologisista ja keskosen käytöksessä tapahtuvista muutoksista, joita pisteyttämällä kipua arvioidaan. Puolet mittareista käytti fysiologisia mittareita kivun arviointiin, kun taas käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia arvioitiin kaikissa mittareissa.