Inhaloitavia lääkkeitä käyttävän potilaan suun omahoidon ohjaus : Potilasohje ja osastotunti keuhkosairauksien osastolle
Tikka, Jenni; Raitala, Veera (2013)
Tikka, Jenni
Raitala, Veera
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112517994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112517994
Tiivistelmä
Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat yleisiä hengityselinsairauksia Suomessa. Astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon käytetään usein inhaloitavia lääkkeitä. Inhaloitavia lääkkeitä käytettäessä suuhun, nieluun ja kurkunpäähän kohdistuu paikallisia sivuvaikutuksia, sillä vain osa lääkkeestä päätyy keuhkoputkiin saakka. Loput lääkkeestä jää potilaan suuhun ja inhalaatiolaitteeseen. Inhaloitavilla lääkkeillä on todettu olevan monia epäsuotuisia vaikutuksia suun terveyteen. Haitallisten vaikutusten vuoksi inhaloitavia lääkkeitä käyttävän on perusteltua kiinnittää huomiota suun terveytensä ylläpitämiseen hyvillä suun omahoitotottumuksilla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia potilasohje inhaloitavia lääkkeitä käyttävälle potilaalle sekä suunnitella ja toteuttaa osastotunti Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien osastolle. Potilasohjeen tarkoituksena oli toimia henkilökunnan suullisen ohjauksen tukena sekä potilaalle luovutettuna lisätiedon hankkimisen ja tiedon kertaamisen välineenä. Potilasohjeen tavoitteena oli motivoida inhaloitavia lääkkeitä käyttävää hyvään suun omahoitoon. Osastotunnin tavoitteena oli lisätä henkilökunnan tietoutta inhaloitavia lääkkeitä käyttävän suun omahoidosta ja lääkkeiden vaikutuksista suun terveyteen. Tavoitteena oli siten lisätä henkilökunnan valmiuksia inhaloitavia lääkkeitä käyttävän suun omahoidon ohjaukseen. Opinnäytetyön päätavoitteena oli potilasohjeen ja osastotunnin avulla edistää inhaloitavia lääkkeitä käyttävän suun terveyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Potilasohje laadittiin kootun teoreettisen viitekehyksen sekä työn toimeksiantajan toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Potilasohjeen arvioimiseksi keuhkosairauksien osaston henkilökunnalta pyydettiin palautetta koekäyttöjakson aikana palautelomakkeilla. Palautteen perusteella potilasohje oli soveltuva suullisen ohjauksen tueksi ja potilaalle mukaan annettavaksi. Osastotunti henkilökunnalle toteutettiin potilasohjeen arvioinnin jälkeen. Kerätyn palautteen perusteella osastotunnilla annettua tietoa pidettiin potilaan ohjauksessa hyödynnettävänä ja sen hallintaa tärkeänä henkilökunnan työssä. Osastotunnin jälkeen korjattu ja lopullinen versio potilasohjeesta jäi käyttöön Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien osastolle.
Opinnäytetyön jatkokehittämisideana voidaan nähdä potilaiden mielipiteiden selvittäminen potilasohjeesta, ja sen kautta ohjeen kehittäminen potilasnäkökulmasta. Potilasohjeen sisältöä voisi laajentaa sisällyttäen siihen hampaattoman suun omahoidon ohjeet, jolloin ohjeen hyödynnettävyys eri kohderyhmille kasvaisi. Potilasohjetta voisi käyttää myös muissa keuhkosairauksia hoitavissa yksiköissä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia potilasohje inhaloitavia lääkkeitä käyttävälle potilaalle sekä suunnitella ja toteuttaa osastotunti Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien osastolle. Potilasohjeen tarkoituksena oli toimia henkilökunnan suullisen ohjauksen tukena sekä potilaalle luovutettuna lisätiedon hankkimisen ja tiedon kertaamisen välineenä. Potilasohjeen tavoitteena oli motivoida inhaloitavia lääkkeitä käyttävää hyvään suun omahoitoon. Osastotunnin tavoitteena oli lisätä henkilökunnan tietoutta inhaloitavia lääkkeitä käyttävän suun omahoidosta ja lääkkeiden vaikutuksista suun terveyteen. Tavoitteena oli siten lisätä henkilökunnan valmiuksia inhaloitavia lääkkeitä käyttävän suun omahoidon ohjaukseen. Opinnäytetyön päätavoitteena oli potilasohjeen ja osastotunnin avulla edistää inhaloitavia lääkkeitä käyttävän suun terveyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Potilasohje laadittiin kootun teoreettisen viitekehyksen sekä työn toimeksiantajan toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Potilasohjeen arvioimiseksi keuhkosairauksien osaston henkilökunnalta pyydettiin palautetta koekäyttöjakson aikana palautelomakkeilla. Palautteen perusteella potilasohje oli soveltuva suullisen ohjauksen tueksi ja potilaalle mukaan annettavaksi. Osastotunti henkilökunnalle toteutettiin potilasohjeen arvioinnin jälkeen. Kerätyn palautteen perusteella osastotunnilla annettua tietoa pidettiin potilaan ohjauksessa hyödynnettävänä ja sen hallintaa tärkeänä henkilökunnan työssä. Osastotunnin jälkeen korjattu ja lopullinen versio potilasohjeesta jäi käyttöön Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien osastolle.
Opinnäytetyön jatkokehittämisideana voidaan nähdä potilaiden mielipiteiden selvittäminen potilasohjeesta, ja sen kautta ohjeen kehittäminen potilasnäkökulmasta. Potilasohjeen sisältöä voisi laajentaa sisällyttäen siihen hampaattoman suun omahoidon ohjeet, jolloin ohjeen hyödynnettävyys eri kohderyhmille kasvaisi. Potilasohjetta voisi käyttää myös muissa keuhkosairauksia hoitavissa yksiköissä.