"Mä alaistaidot rinkan päällä saan kulkemaan.." : työhyvinvointia ja työelämätaitoja vaikeasti työllistyville. Hommissa-hankkeen arviointi 2012.
Hyppönen, Pinja (2013)
Hyppönen, Pinja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100415850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100415850
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni arvioin Pihlajamäen lähiöasemalla ja Malmin toimintakeskuksessa to-teutettua Hommissa – hanketta työhyvinvoinnin ja työelämätaitojen näkökulmasta. Lähiö-asemalla ja toimintakeskuksessa työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa työllistettyjä
työharjoittelussa, kuntouttavana työtoimintana, ja palkkatuella. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät jäävät usein vaille vakituiselle henkilöstölle tarjottuja työhyvinvointimalleja ja työyhteisön kehittämistä. Vaikeasti työllistyvillä ihmisillä tai heillä joilta työhistoria puuttuu kokonaan voi olla työntekijäidentiteetti hukassa, sekä kehitettävää alais- ja työyhteisötaidoissa. Hommissa – hankkeen tarkoituksena oli työhyvinvoinnin lisäksi tarjota työllistetyille mahdollisuus vahvistaa näitä taitoja. Tulevaisuusorientoituneella työelämätaitojen tukemisella pyrittiin parantamaan työllistettyjen työllistymismahdollisuuksia.
Tutkielmani oli aineistolähtöinen kvalitatiivinen arviointitutkimus. Hankkeen puitteissa Met-ropolian opiskelijat haastattelivat kahdeksaa hankkeessa työskennellyttä työllistettyä. Itse haastattelin seitsemää työllistettyä. Haastattelut olivat teema-haastatteluja. Kahdesta työhyvinvointipäivästä kerättiin palautelomakkeet (n=36 kpl).
Haastatteluaineistoa purin sisällön analyysin keinoin. Palautelomakkeet olivat taustatietoja lukuun ottamatta laadullisia. Analysoin ne osin kvantifioiden ja osin teemoitellen.
Määräaikaisissa työsuhteissa Malmilla ja Pihlajamäessä voitiin pääasiallisesti hyvin. Työyhteisö koettiin enimmäkseen kannustavaksi ja ryhmähenki hyväksi, esimiehiltä saatiin tukea ja perehdytystä, sekä tilaa ja kannustusta tuoda työhön omia vahvuusalueitaan. Työmäärä koettiin sopivaksi, tai liian vähäiseksi. Työsuhteen määräaikaisuus aiheutti osal-la tunnetta siitä, ettei työssä haluttu kehittyä. Palautetta olisi kaivattu enemmän, ja arvostusta työyhteisön jäsenenä. Työntekijöiden sisäinen eriarvoisuus koettiin työhyvinvointia vähentäväksi tekijäksi.
Työelämätaitojen koettiin karttuneen vaihtelevasti. Sosiaalisten taitojen, työntekijäidentiteetin tai itsetunnon koettiin vahvistuneen. Onnistumisen ja osallisuuden kokemukset olivat yleisiä. Työn kerrottiin lisäävän elämänhallintaa ja tuovan elämälle merkitystä.
Hommissa – hanke onkin onnistunut tavoitteissaan hyvin. Hankkeen tavoitteena oli luoda pysyvä toimintamalli lähiöaseman ja toimintakeskuksen arkeen. Tulevaisuusorientoitunut tuki osana työhyvinvointia tarjoaa parhaimmillaan työntekijälle minäkuvaa vahvistavia elementtejä. Alais-, työyhteisö- sekä sosiaaliset taidot voi työntekijä pakata omaan rinkkaansa mukaan minne elämä viekään. Työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen on hyvä olla eksplikoituina tavoitteina työyhteisön arjessa. Yhteisten tavoitteiden prosessointi ja rakentava palaute antavat merkitystä työlle, ja sitä kautta voimaannuttaa koko työyhteisöä. Työn tekemisen rytmi ja ilo antaa työttömälle voimaa, ja osallisuuden tunnetta.
työharjoittelussa, kuntouttavana työtoimintana, ja palkkatuella. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät jäävät usein vaille vakituiselle henkilöstölle tarjottuja työhyvinvointimalleja ja työyhteisön kehittämistä. Vaikeasti työllistyvillä ihmisillä tai heillä joilta työhistoria puuttuu kokonaan voi olla työntekijäidentiteetti hukassa, sekä kehitettävää alais- ja työyhteisötaidoissa. Hommissa – hankkeen tarkoituksena oli työhyvinvoinnin lisäksi tarjota työllistetyille mahdollisuus vahvistaa näitä taitoja. Tulevaisuusorientoituneella työelämätaitojen tukemisella pyrittiin parantamaan työllistettyjen työllistymismahdollisuuksia.
Tutkielmani oli aineistolähtöinen kvalitatiivinen arviointitutkimus. Hankkeen puitteissa Met-ropolian opiskelijat haastattelivat kahdeksaa hankkeessa työskennellyttä työllistettyä. Itse haastattelin seitsemää työllistettyä. Haastattelut olivat teema-haastatteluja. Kahdesta työhyvinvointipäivästä kerättiin palautelomakkeet (n=36 kpl).
Haastatteluaineistoa purin sisällön analyysin keinoin. Palautelomakkeet olivat taustatietoja lukuun ottamatta laadullisia. Analysoin ne osin kvantifioiden ja osin teemoitellen.
Määräaikaisissa työsuhteissa Malmilla ja Pihlajamäessä voitiin pääasiallisesti hyvin. Työyhteisö koettiin enimmäkseen kannustavaksi ja ryhmähenki hyväksi, esimiehiltä saatiin tukea ja perehdytystä, sekä tilaa ja kannustusta tuoda työhön omia vahvuusalueitaan. Työmäärä koettiin sopivaksi, tai liian vähäiseksi. Työsuhteen määräaikaisuus aiheutti osal-la tunnetta siitä, ettei työssä haluttu kehittyä. Palautetta olisi kaivattu enemmän, ja arvostusta työyhteisön jäsenenä. Työntekijöiden sisäinen eriarvoisuus koettiin työhyvinvointia vähentäväksi tekijäksi.
Työelämätaitojen koettiin karttuneen vaihtelevasti. Sosiaalisten taitojen, työntekijäidentiteetin tai itsetunnon koettiin vahvistuneen. Onnistumisen ja osallisuuden kokemukset olivat yleisiä. Työn kerrottiin lisäävän elämänhallintaa ja tuovan elämälle merkitystä.
Hommissa – hanke onkin onnistunut tavoitteissaan hyvin. Hankkeen tavoitteena oli luoda pysyvä toimintamalli lähiöaseman ja toimintakeskuksen arkeen. Tulevaisuusorientoitunut tuki osana työhyvinvointia tarjoaa parhaimmillaan työntekijälle minäkuvaa vahvistavia elementtejä. Alais-, työyhteisö- sekä sosiaaliset taidot voi työntekijä pakata omaan rinkkaansa mukaan minne elämä viekään. Työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen on hyvä olla eksplikoituina tavoitteina työyhteisön arjessa. Yhteisten tavoitteiden prosessointi ja rakentava palaute antavat merkitystä työlle, ja sitä kautta voimaannuttaa koko työyhteisöä. Työn tekemisen rytmi ja ilo antaa työttömälle voimaa, ja osallisuuden tunnetta.