Kätilön käsissä : Napanuoran katkaisukäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa
Lampimäki, Katariina; Kytökangas, Taru (2013)
Lampimäki, Katariina
Kytökangas, Taru
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013093015666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013093015666
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomen synnytyssairaaloiden napanuoran katkaisukäytäntöjä ja napanuoran katkaisun ajankohdan merkitystä vastasyntyneen vointiin. Tavoitteena oli selvittää, milloin nykytiedon mukaan napanuora tulisi katkaista ja onko sairaaloilla olemassa suosituksia napanuoran katkaisusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisää tietoa napanuoran katkaisun ajankohdan merkityksestä ja selvittää, onko katkaisun ajankohdalla merkittävää vaikutusta vastasyntyneen anemisoitumiseen.
Teoriaosassa käsitellään sikiön verenkiertoelimistö, vastasyntynyt, napanuoran katkaisu, syntymän jälkeinen adaptaatio ja vastasyntyneiden anemisoitumista. Napanuoran katkaisuun liittyen käsitellään varhainen ja viivästetty napanuoran katkaisu sekä niiden merkitys vastasyntyneen vointiin tuoreiden kansainvälisten tutkimusten valossa. Opinnäytetyössä kartoitetaan myös napanuoran katkaisun erityiskäytänteitä, kuten napanuoran katkaisua sektiossa ja ennenaikaisesti vastasyntyneellä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynsimme lisäksi kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla Suomen synnytyssairaaloista. Vastauksia saimme yhteensä 57 kappaletta, joista 28 vastausta tuli yliopistollisista sairaaloista, 20 keskussairaaloista ja 9 aluesairaaloista.
Tutkimustulosten mukaan Suomen synnytyssairaaloissa on melko vähän sovittuja käytäntöjä napanuoran katkaisusta. Hieman yli puolet (57%) kaikista kyselyyn vastanneista kertoi sairaalalla olevan sovittu suositus napanuoran katkaisukäytännöstä. Aiheen ajankohtaisuus nousi esille saamissamme vastauksissa. Muutamissa sairaaloissa napanuoran katkaisukäytäntöä oltiin päivittämässä ja pohtimassa uudelleen pediatrien kanssa. Tutkimustulosten perusteella napanuoran katkaisukäytännöt riippuvat myös paljon hoitavasta kätilöstä.
Aihetta olisi mielestämme tarpeen tutkia lisää isommalla otannalla. Isompi otanta lisää tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä, joten tuloksia voitaisiin hyödyntää hoitosuosituksia laadittaessa.
Teoriaosassa käsitellään sikiön verenkiertoelimistö, vastasyntynyt, napanuoran katkaisu, syntymän jälkeinen adaptaatio ja vastasyntyneiden anemisoitumista. Napanuoran katkaisuun liittyen käsitellään varhainen ja viivästetty napanuoran katkaisu sekä niiden merkitys vastasyntyneen vointiin tuoreiden kansainvälisten tutkimusten valossa. Opinnäytetyössä kartoitetaan myös napanuoran katkaisun erityiskäytänteitä, kuten napanuoran katkaisua sektiossa ja ennenaikaisesti vastasyntyneellä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynsimme lisäksi kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla Suomen synnytyssairaaloista. Vastauksia saimme yhteensä 57 kappaletta, joista 28 vastausta tuli yliopistollisista sairaaloista, 20 keskussairaaloista ja 9 aluesairaaloista.
Tutkimustulosten mukaan Suomen synnytyssairaaloissa on melko vähän sovittuja käytäntöjä napanuoran katkaisusta. Hieman yli puolet (57%) kaikista kyselyyn vastanneista kertoi sairaalalla olevan sovittu suositus napanuoran katkaisukäytännöstä. Aiheen ajankohtaisuus nousi esille saamissamme vastauksissa. Muutamissa sairaaloissa napanuoran katkaisukäytäntöä oltiin päivittämässä ja pohtimassa uudelleen pediatrien kanssa. Tutkimustulosten perusteella napanuoran katkaisukäytännöt riippuvat myös paljon hoitavasta kätilöstä.
Aihetta olisi mielestämme tarpeen tutkia lisää isommalla otannalla. Isompi otanta lisää tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä, joten tuloksia voitaisiin hyödyntää hoitosuosituksia laadittaessa.