Vaikutusmahdollisuudet työhön Kelassa Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirissä
Raittila, Elina (2013)
Raittila, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092915636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092915636
Tiivistelmä
Tutkimus tehtiin Kelassa Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä vakuutuspiirin työntekijää. Henkilöt valittiin satunnaisesti henkilöstön joukosta. Tutkimushenkilöt jaettiin kahteen ryhmään toimenkuvan mukaan. Toisessa ryhmässä olivat esimiehet ja toisessa ryhmässä olivat toimihenkilöt. Esimiehiä oli neljä henkilöä ja toimihenkilöitä oli kuusi henkilöä.
Tutkimusongelmana oli selvittää vaikutusmahdollisuuksia työhön. Tutkimusongelmaa selvitettiin yhdistelemällä toistuvia teemoja vastauksista. Vastauksia analysoitiin. Tutkimusryhmiä vertailtiin keskenään, jotta saatiin selville, onko eri toimenkuvilla vaikutusta vastauksiin. Aiemmin oli tehty henkilöstöbarometrikyselyitä, joissa oli ilmennyt, että henkilöstö oli kokenut vaikutusmahdollisuutensa työhön riittämättömänä.
Ensin tutustuttiin kirjallisuuteen ja teoriaan aiheeseen liittyen. Vaikutusmahdollisuudet kiinnittyivät kirjallisuudessa hyvin tiiviisti työmotivaation ja työhyvinvoinnin ympärille. Siksi päädyttiin käsittelemään näitä aiheita myös työhön vaikuttavina tekijöinä. Monissa teoksissa korostettiin työntekijän omaa vastuuta itsensä kehittämisessä ja työssä viihtymisessä. Siksi otettiin yhdeksi työhön vaikuttavaksi tekijäksi myös työyhteisötaidot.
Tuloksien pohjalta pääteemoiksi nousivat vaikutusmahdollisuuksina osallistuminen, priorisointi, kehittäminen ja kommunikointi. Esimiehet korostivat vaikutusmahdollisuuksissa yksilön omaa vastuuta ja kuulemista. Toimihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia olivat kehittäminen ja priorisointi. Molemmissa ryhmissä vaikutusmahdollisuuksina olivat nämä edellä mainitut pääteemat. Epäkohtina vaikutusmahdollisuuksissa toimihenkilöt mainitsivat muodollisen kuulemisen muutoksissa ja liian yksityiskohtaiset työjärjestelyt. Esimiesten ryhmässä kaivattiin lisää yhteisöllisyyttä ja kommunikointia.
Tutkimusongelmana oli selvittää vaikutusmahdollisuuksia työhön. Tutkimusongelmaa selvitettiin yhdistelemällä toistuvia teemoja vastauksista. Vastauksia analysoitiin. Tutkimusryhmiä vertailtiin keskenään, jotta saatiin selville, onko eri toimenkuvilla vaikutusta vastauksiin. Aiemmin oli tehty henkilöstöbarometrikyselyitä, joissa oli ilmennyt, että henkilöstö oli kokenut vaikutusmahdollisuutensa työhön riittämättömänä.
Ensin tutustuttiin kirjallisuuteen ja teoriaan aiheeseen liittyen. Vaikutusmahdollisuudet kiinnittyivät kirjallisuudessa hyvin tiiviisti työmotivaation ja työhyvinvoinnin ympärille. Siksi päädyttiin käsittelemään näitä aiheita myös työhön vaikuttavina tekijöinä. Monissa teoksissa korostettiin työntekijän omaa vastuuta itsensä kehittämisessä ja työssä viihtymisessä. Siksi otettiin yhdeksi työhön vaikuttavaksi tekijäksi myös työyhteisötaidot.
Tuloksien pohjalta pääteemoiksi nousivat vaikutusmahdollisuuksina osallistuminen, priorisointi, kehittäminen ja kommunikointi. Esimiehet korostivat vaikutusmahdollisuuksissa yksilön omaa vastuuta ja kuulemista. Toimihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia olivat kehittäminen ja priorisointi. Molemmissa ryhmissä vaikutusmahdollisuuksina olivat nämä edellä mainitut pääteemat. Epäkohtina vaikutusmahdollisuuksissa toimihenkilöt mainitsivat muodollisen kuulemisen muutoksissa ja liian yksityiskohtaiset työjärjestelyt. Esimiesten ryhmässä kaivattiin lisää yhteisöllisyyttä ja kommunikointia.