Maatalouden valumavesien ferrisulfaattikäsittely : case Active Wetlands, Nautela pilot
Kaseva, Antti (2013)
Kaseva, Antti
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061414142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061414142
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida rakeisen ferrisulfaatin ja sen annostelemiseksi kehitetyn menetelmän käyttökelpoisuutta maataloudesta aiheutuvan ravinnekuormituksen vähentämisessä. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää menetelmällä saavutettava liukoisen fosforin saostustehokkuus. Tämän lisäksi pyrittiin arvioimaan ferrisulfaattiannostelijan käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä selvittämään menetelmän käyttöpotentiaalia ja mahdollisia käyttörajoituksia.
Opinnäyte liittyi Interreg IVA rahoitteiseen Active Wetlands -projektiin, jonka tarkoituksena oli selvittää vesiensuojelukosteikkojen ravinteiden pidätyskyvyn tehostamisen mahdollisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu vastasi tässä hankkeessa yhden pilottikohteen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Liedon Nautelaan sijoittuneen pilottikohteen avulla kerättiin tietoa ferrisulfaattiannostelijalla saavutettavasta kuormituksen vähenemästä, kemikaalin kulutuksesta, menetelmän kustannustehokkuudesta sekä ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista.
Ferrisulfaattikäsittelyllä saatiin saostettua ojaveden sisältämästä liukoisesta fosforista noin 50 – 85 prosenttia. Ferrisulfaatin annostelussa oli jonkin verran toimintahäiriöihin pienten virtaamien aikana, mutta suurten virtaamien aikana menetelmä toimi hyvin. Menetelmän käytöstä aiheutuva ojaveden pH-arvon lasku jäi yleensä alle 0,5 yksikköön, mutta vikatilanteissa pH saattoi laskea jopa 4 yksikköä. Menetelmän käytöstä ei aiheutunut havaittavia vaikutuksia alueen pohjaeläimiin tai kasvillisuuteen.
Ferrisulfaattiannostelija vaikuttaisi soveltuvan ensisijaisesti pienikokoisiin ojiin, joissa on korkeat liukoisen fosforin pitoisuudet. Ferrisulfaattiannostelijan käyttöä ei tule nähdä muita maatalouden vesiensuojelutoimia korvaavana menetelmänä vaan erityisen kuormittavien ojavesien käsittelyyn soveltuvana kustannustehokkaana lisätoimenpiteenä.
Opinnäyte liittyi Interreg IVA rahoitteiseen Active Wetlands -projektiin, jonka tarkoituksena oli selvittää vesiensuojelukosteikkojen ravinteiden pidätyskyvyn tehostamisen mahdollisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu vastasi tässä hankkeessa yhden pilottikohteen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Liedon Nautelaan sijoittuneen pilottikohteen avulla kerättiin tietoa ferrisulfaattiannostelijalla saavutettavasta kuormituksen vähenemästä, kemikaalin kulutuksesta, menetelmän kustannustehokkuudesta sekä ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista.
Ferrisulfaattikäsittelyllä saatiin saostettua ojaveden sisältämästä liukoisesta fosforista noin 50 – 85 prosenttia. Ferrisulfaatin annostelussa oli jonkin verran toimintahäiriöihin pienten virtaamien aikana, mutta suurten virtaamien aikana menetelmä toimi hyvin. Menetelmän käytöstä aiheutuva ojaveden pH-arvon lasku jäi yleensä alle 0,5 yksikköön, mutta vikatilanteissa pH saattoi laskea jopa 4 yksikköä. Menetelmän käytöstä ei aiheutunut havaittavia vaikutuksia alueen pohjaeläimiin tai kasvillisuuteen.
Ferrisulfaattiannostelija vaikuttaisi soveltuvan ensisijaisesti pienikokoisiin ojiin, joissa on korkeat liukoisen fosforin pitoisuudet. Ferrisulfaattiannostelijan käyttöä ei tule nähdä muita maatalouden vesiensuojelutoimia korvaavana menetelmänä vaan erityisen kuormittavien ojavesien käsittelyyn soveltuvana kustannustehokkaana lisätoimenpiteenä.