Sairauspoissaolojen seurantatiedon käyttäminen esimiestyön työvälineenä maa- ja metsätalousministeriössä
Kauhajärvi, Timo (2013)
Kauhajärvi, Timo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613351
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sairauspoissaolojen seurantatiedon käytön määrää ja luonnetta esimiestyön työvälineenä maa- ja metsätalousministeriössä. Ministeriön vakituiseen henkilöstöön kuuluu noin 350 henkilöä, ja ministeriön organisaatio on käynyt läpi suuria muutoksia lähimenneisyydessä.
Tiedon saamiseksi tekijä käytti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Ministeriön käytössä olevia toimintamalleja selvittääkseen tekijä haastatteli ministeriön hallinto- ja suunnittelu-osaston henkilöstö- ja hallintoyksikön hallintojohtajaa. Haastattelun lisäksi tutkittiin lukuisia tietolähteitä sairauspoissaoloista yleisesti ja valtionhallinnon sairauspoissaolojen käsittelyyn liittyvistä toimintamalleista.
Haastattelun ja kerätyn tiedon perusteella sairauspoissaolojen hallinta on ministeriössä suhteellisen hyvällä tasolla. Ministeriön esimiehillä on käytössään laaja valikoima työkaluja sairauspoissaolojen ja niistä kerätyn tiedon seurantaan. Ministeriön työtyytyväisyystasot eivät anna syytä huoleen, eikä niiden perusteella ole syytä ryhtyä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Sairauspoissaolojen määrät ovat myös yleisesti hyväksyttyjen raja-arvojen sisällä.
Tekijä ehdotti kuitenkin, että ministeriö ja sen esimiehet pyrkivät saavuttamaan entistä parempia tuloksia työtyytyväisyyden kehittämisessä ja ryhtyvät parantamaan yhteistyön laatua ministeriön esimiesten, henkilöstön ja terveydenhuollon palveluntarjoajien välillä. Tekijä ehdotti, että ministeriössä aletaan järjestää erityistä esimieskoulutusta, jonka tavoitteena on kehittää esimiesten ymmärrystä työtyytyväisyyden merkityksestä ja jossa esimiehet saisivat entistä enemmän tietoa ja työkaluja työyhteisöjensä kehittämiseen.
Tiedon saamiseksi tekijä käytti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Ministeriön käytössä olevia toimintamalleja selvittääkseen tekijä haastatteli ministeriön hallinto- ja suunnittelu-osaston henkilöstö- ja hallintoyksikön hallintojohtajaa. Haastattelun lisäksi tutkittiin lukuisia tietolähteitä sairauspoissaoloista yleisesti ja valtionhallinnon sairauspoissaolojen käsittelyyn liittyvistä toimintamalleista.
Haastattelun ja kerätyn tiedon perusteella sairauspoissaolojen hallinta on ministeriössä suhteellisen hyvällä tasolla. Ministeriön esimiehillä on käytössään laaja valikoima työkaluja sairauspoissaolojen ja niistä kerätyn tiedon seurantaan. Ministeriön työtyytyväisyystasot eivät anna syytä huoleen, eikä niiden perusteella ole syytä ryhtyä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Sairauspoissaolojen määrät ovat myös yleisesti hyväksyttyjen raja-arvojen sisällä.
Tekijä ehdotti kuitenkin, että ministeriö ja sen esimiehet pyrkivät saavuttamaan entistä parempia tuloksia työtyytyväisyyden kehittämisessä ja ryhtyvät parantamaan yhteistyön laatua ministeriön esimiesten, henkilöstön ja terveydenhuollon palveluntarjoajien välillä. Tekijä ehdotti, että ministeriössä aletaan järjestää erityistä esimieskoulutusta, jonka tavoitteena on kehittää esimiesten ymmärrystä työtyytyväisyyden merkityksestä ja jossa esimiehet saisivat entistä enemmän tietoa ja työkaluja työyhteisöjensä kehittämiseen.