Ravitsemusneuvonta Keski-Suomen äitiysneuvoloissa
Salo, Liisa; Sarparanta, Ulpuliina (2013)
Salo, Liisa
Sarparanta, Ulpuliina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060512991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060512991
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten ravitsemusneuvontaa toteutetaan terveydenhoitajien ja kätilöiden toimesta Keski-Suomen äitiysneuvoloissa.
Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, ja se toteutettiin sähköisenä monivalintakyselynä. Kysely lähetettiin 37:lle äitiysneuvolatyöntekijälle Keski-Suomen Seututerveyskeskuksessa, Wiitaunioninissa, Äänekoskella, Jämsässä sekä Kuhmoisissa. Vastausprosentti oli 70% . Tulokset esitetään prosentteina ja kuvioina.
Tutkimustuloksista selvisi, että ravitsemusneuvonta koettiin tärkeäksi aiheeksi äitiysneuvoloissa. Puolet vastaajista ei ollut tyytyväisiä käytössään oleviin materiaaleihin. Käytetyin ravitsemusneuvonnan menetelmä oli Neuvokas perhe- menetelmä. Muut menetelmät olivat vastaajien mielestä kuitenkin mielekkäämpiä ja käytännöllisempiä. Vastaajat toivoivat jatkuvaa ravitsemusneuvonnan koulutusta vuosittaisella tasolla.
Jatkotutkimuksena tulisi selvittää mistä asioista ravitsemusneuvonnan haasteet muodostuvat ja mitkä asiat niihin vaikuttavat. Olisi tärkeää selvittää onko työntekijöillä mahdollisesti toiveita tai ajatuksia vaihtoehtoisista ravitsemusneuvonnan menetelmistä.
Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, ja se toteutettiin sähköisenä monivalintakyselynä. Kysely lähetettiin 37:lle äitiysneuvolatyöntekijälle Keski-Suomen Seututerveyskeskuksessa, Wiitaunioninissa, Äänekoskella, Jämsässä sekä Kuhmoisissa. Vastausprosentti oli 70% . Tulokset esitetään prosentteina ja kuvioina.
Tutkimustuloksista selvisi, että ravitsemusneuvonta koettiin tärkeäksi aiheeksi äitiysneuvoloissa. Puolet vastaajista ei ollut tyytyväisiä käytössään oleviin materiaaleihin. Käytetyin ravitsemusneuvonnan menetelmä oli Neuvokas perhe- menetelmä. Muut menetelmät olivat vastaajien mielestä kuitenkin mielekkäämpiä ja käytännöllisempiä. Vastaajat toivoivat jatkuvaa ravitsemusneuvonnan koulutusta vuosittaisella tasolla.
Jatkotutkimuksena tulisi selvittää mistä asioista ravitsemusneuvonnan haasteet muodostuvat ja mitkä asiat niihin vaikuttavat. Olisi tärkeää selvittää onko työntekijöillä mahdollisesti toiveita tai ajatuksia vaihtoehtoisista ravitsemusneuvonnan menetelmistä.