Kannonnoston vaikutus kuusentaimikoiden alkukehitykseen ja hoitotarpeeseen
Niemi, Juha (2013)
Niemi, Juha
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312635
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kannonnoston vaikutuksia kuusen uudistuskohteissa, jotka ovat uudistettu vuonna 2007. Tutkittavat asiat ovat taimien määrät ja pituudet erikseen jäävästä ja poistuvasta puustosta sekä poistettavan puuston kantoläpimitta. Kantoläpimitan ja kappalemäärien avulla pystytään arvioimaan taimikon hoitokustannukset.
Tutkimuksen maastokohteita on yhteensä 20 kappaletta. Puolet niistä on kohteita, joissa kannonnosto on suoritettu ja toiset puolet ovat kohteita, joihin tutkimustuloksia verrataan. Kannonnostokohteet valittiin sattumanvaraisesti UPM:n tiedoista. Vertailukohteet sain Metsänhoitoyhdistys Lakeudesta. Kohteet sijaitsevat Jalasjärvellä, Kauhajoella, Kurikassa ja Teuvalla.
Tutkimukseen tarvittavat tiedot keräsin syksyllä 2012. Tiedot keräsin maastosta käyttämällä systemaattista ympyräkoealaotantaa. Ympyräkoealoja kertyi taimikkoa kohden 15 – 20 kappaletta riippuen kohteen koosta. Inventoinnissa ympyräkoeala muodostui pyörähtämällä paikallaan ympäri ja ottamalla taimitiedot 2,52 metrin säteellä ja muuttamalla ne hehtaaria kohden vastaaviksi tiedoiksi.
Kannonostokohteilla poistettavaa puuta oli kappalemääräisesti enemmän, mutta se oli huomattavasti pienikokoisempaa kuin vertailukohteilla. Istutettavat taimet olivat myös hieman lyhyempiä kannonnostokohteilla. Vesasyntyisten taimien osuus oli vertailukohteissa suurempi. Vesasyntyiset taimet ovat keskimäärin sie-mensyntyisiä pitempiä, joka osaltaan vaikuttaa varhaisperkauksen kiireellisyyteen.
Tutkimuksen maastokohteita on yhteensä 20 kappaletta. Puolet niistä on kohteita, joissa kannonnosto on suoritettu ja toiset puolet ovat kohteita, joihin tutkimustuloksia verrataan. Kannonnostokohteet valittiin sattumanvaraisesti UPM:n tiedoista. Vertailukohteet sain Metsänhoitoyhdistys Lakeudesta. Kohteet sijaitsevat Jalasjärvellä, Kauhajoella, Kurikassa ja Teuvalla.
Tutkimukseen tarvittavat tiedot keräsin syksyllä 2012. Tiedot keräsin maastosta käyttämällä systemaattista ympyräkoealaotantaa. Ympyräkoealoja kertyi taimikkoa kohden 15 – 20 kappaletta riippuen kohteen koosta. Inventoinnissa ympyräkoeala muodostui pyörähtämällä paikallaan ympäri ja ottamalla taimitiedot 2,52 metrin säteellä ja muuttamalla ne hehtaaria kohden vastaaviksi tiedoiksi.
Kannonostokohteilla poistettavaa puuta oli kappalemääräisesti enemmän, mutta se oli huomattavasti pienikokoisempaa kuin vertailukohteilla. Istutettavat taimet olivat myös hieman lyhyempiä kannonnostokohteilla. Vesasyntyisten taimien osuus oli vertailukohteissa suurempi. Vesasyntyiset taimet ovat keskimäärin sie-mensyntyisiä pitempiä, joka osaltaan vaikuttaa varhaisperkauksen kiireellisyyteen.