Lehmänlannan hygienisoituminen kompostoinnissa
Taavo, Taija (2013)
Taavo, Taija
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112065
Tiivistelmä
Separoitu ja kompostoitu lehmänlanta on yksi vaihtoehto kuivikkeena erityisesti navetoissa. Kuivikkeiden hinta nousee jatkuvasti ja etenkin suurilla karjatiloilla lehmänlantaa syntyy enemmän kuin omien peltojen lannoitukseen tarvitaan. Separoidusta lehmänlannan kiintoainejakeesta tehtyä kuiviketta on kehitetty ja tutkittu mm. Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kanadassa. Tämä opinnäytetyö on ensimmäinen Suomessa tehty vastaavanlainen julkinen selvitys ja tavoitteena oli tutkia separoidun ja kompostoidun lehmänlannan soveltuvuutta kuivikkeeksi prosessin aikana tehtyjen havaintojen, aiempien julkaisujen sekä tehtyjen analyysien perusteella.
Pääpaino tässä työssä oli tutkia separoidun lehmänlannan mikrobiologisia muutoksia kompostoinnin aikana käytettyjen indikaattorien (Escherichia coli ja koliformit) osalta. Saadusta kompostoidusta lopputuotteesta tutkittiin sen soveltuvuutta kuivikkeeksi mm. vedenpidätyskyvyn osalta. Työ suoritettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja tammelalaisen maidontuotantotilan yhteistyöprojektina. Työ kuului osana Minkinlanta lannoitteeksi ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen yhteisenä innovaationa -projektiin, joka oli julkinen EAKR-hanke.
Lehmän lietelantaa separoitiin kahdella eri seulakoolla ja kiintoainejakeet kompostoitiin kasoissa. Indikaattorimikrobien määrä väheni 5 - 7 vuorokauden kompostoinnin jälkeen (E. coli 5 vrk < 128 pmy/g, 7 vrk < 24 pmy/g ja koliformit 5 vrk < 146 pmy/g, 7 vrk < 24 pmy/g), jolloin kasat saavuttivat yli 60 asteen lämpötilan. Kompostointiprosessin jatkuessa kompostimassa kontaminoitui uudelleen ja erityisesti koliformien pitoisuudet nousivat.
Tehtyjen analysien perusteella voidaan todeta, että tutkittujen indikaattorimikrobien pitoisuus pienenee kompostoinnissa jo noin viikon kompostoinnin jälkeen. Kompostointiprosessissa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti kompostimassan uudelleenkontaminoitumisen ehkäisyyn.
Pääpaino tässä työssä oli tutkia separoidun lehmänlannan mikrobiologisia muutoksia kompostoinnin aikana käytettyjen indikaattorien (Escherichia coli ja koliformit) osalta. Saadusta kompostoidusta lopputuotteesta tutkittiin sen soveltuvuutta kuivikkeeksi mm. vedenpidätyskyvyn osalta. Työ suoritettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja tammelalaisen maidontuotantotilan yhteistyöprojektina. Työ kuului osana Minkinlanta lannoitteeksi ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen yhteisenä innovaationa -projektiin, joka oli julkinen EAKR-hanke.
Lehmän lietelantaa separoitiin kahdella eri seulakoolla ja kiintoainejakeet kompostoitiin kasoissa. Indikaattorimikrobien määrä väheni 5 - 7 vuorokauden kompostoinnin jälkeen (E. coli 5 vrk < 128 pmy/g, 7 vrk < 24 pmy/g ja koliformit 5 vrk < 146 pmy/g, 7 vrk < 24 pmy/g), jolloin kasat saavuttivat yli 60 asteen lämpötilan. Kompostointiprosessin jatkuessa kompostimassa kontaminoitui uudelleen ja erityisesti koliformien pitoisuudet nousivat.
Tehtyjen analysien perusteella voidaan todeta, että tutkittujen indikaattorimikrobien pitoisuus pienenee kompostoinnissa jo noin viikon kompostoinnin jälkeen. Kompostointiprosessissa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti kompostimassan uudelleenkontaminoitumisen ehkäisyyn.