Sisäinen viestintä kosmetiikkayrityksessä - Case: Saether Oy : Internal communication in a cosmetic company - Case: Saether Oy
Salin, Ida (2013)
Salin, Ida
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811424
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kosmetiikan maahantuontiyrityksen Saether Oy:n kotimaan tiimin sisäisen viestinnän nykytilaa laaditun informoidun kyselyn sekä puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tarkoituksena oli selvittää konsulenttien tuntemuksia yleisesti sisäisen viestinnän toimivuudesta, mielipiteitä ensisijaisena viestintävälineenä toimivasta viikkokirjeestä sekä perehtyä konsulenttien toiveisiin ja kehittämisideoihin tiimin sisäisestä viestinnästä. Ennakko-olettamuksena oli, että Saether Oy:n kotimaan tiimin sisäisen viestinnän taso on hyvä. Olettamuksiin lukeutui myös, että sähköinen viestintä koetaan konsulenttien puolelta osaltaan hankalaksi, viikkokirjeessä on liikaa toistoa sekä liikaa kerralla informaatiota. Työn aihe nousi tiimin tarpeesta selvittää sisäisen viestinnän todellinen tilanne.
Työn teoriaosuudessa käsitellään sisäisen viestinnän keskeisimmät käsitteet. Teoriaosa koostuu sisäisen viestinnän periaatteista, tavoitteista, tehtävistä ja tarkoituksesta. Työssä käsitellään myös viestinnän kehittymistä sekä arkiviestinnän merkitystä. Kolmas luku koostuu viestintätyytyväisyydestä, tiedon käsittelystä, viestinnän kanavista ja lopuksi viestinnän häiriötekijöistä, jotka lukeutuvat viestinnän edellytyksiin. Toimiva sisäinen viestintä edesauttaa osaltaan työntekijän sitoutumista yritykseen. Osaavat ja tehokkaat konsulentit ovat kosmetiikkayritykselle äärimmäisen tärkeitä, ja siksi ammattitaitoisten konsulenttien sitouttamiseen tulisikin kosmetiikkayrityksessä panostaa.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin informoidun kyselyn sekä puolistrukturoidun haastattelun avulla vuoden 2013 alussa. Kysely kohdistettiin yrityksen kotimaan tiimin konsulenteille. Kysely sisälsi yhteensä 11 kysymystä, joista kuusi olivat avoimia kysymyksiä ja viisi monivalintakysymyksiä. Kyselyn kolme ensimmäistä kysymystä sekä kaksi viimeistä käsittelivät yleisesti viestintää ja kuusi kysymystä itse viikkokirjettä. Kysely teetettiin kymmenellä konsulentilla. Kotimaan tiimiin kuului tutkimuksen tekohetkellä 11 konsulenttia, joten vastausprosentiksi muodostui 91. Teetetyn kyselyn jälkeen kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla syvempää tietoa kyselystä nousseista epäkohdista. Haastatteluihin valikoitui kyselyyn vastanneiden joukosta kaksi.
Tutkimuksen tulosten mukaan tiimin sisäisen viestinnän taso on hyvä. Viikkokirje koetaan hyväksi viestintäkanavaksi ja sen sisältöä ei koeta liian laajaksi. Toisaalta konsulenttien keskinäinen viestintä koettiin puutteelliseksi. Viikkokirjeen osa-alueiden muokkaukseen ja kehittämiseen löytyi kehittämisehdotuksia, muun muassa konsulenttien viikkoraporttien annin jakaminen koettiin hyödylliseksi, esillepanojen ohjeistukset kaipasivat muokkaamista, viikkokirjeen vastaanotto päiväksi voitaisiin vaihtoehtoisesti kokeilla viikon alkua ja viikkokirjeeseen voitaisiin ottaa jokaviikkoinen fokustuote, jolloin viikkokirjeen mukana tulisi tehtyä samalla tuotekoulutusta tuote kerrallaan.
Työn teoriaosuudessa käsitellään sisäisen viestinnän keskeisimmät käsitteet. Teoriaosa koostuu sisäisen viestinnän periaatteista, tavoitteista, tehtävistä ja tarkoituksesta. Työssä käsitellään myös viestinnän kehittymistä sekä arkiviestinnän merkitystä. Kolmas luku koostuu viestintätyytyväisyydestä, tiedon käsittelystä, viestinnän kanavista ja lopuksi viestinnän häiriötekijöistä, jotka lukeutuvat viestinnän edellytyksiin. Toimiva sisäinen viestintä edesauttaa osaltaan työntekijän sitoutumista yritykseen. Osaavat ja tehokkaat konsulentit ovat kosmetiikkayritykselle äärimmäisen tärkeitä, ja siksi ammattitaitoisten konsulenttien sitouttamiseen tulisikin kosmetiikkayrityksessä panostaa.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin informoidun kyselyn sekä puolistrukturoidun haastattelun avulla vuoden 2013 alussa. Kysely kohdistettiin yrityksen kotimaan tiimin konsulenteille. Kysely sisälsi yhteensä 11 kysymystä, joista kuusi olivat avoimia kysymyksiä ja viisi monivalintakysymyksiä. Kyselyn kolme ensimmäistä kysymystä sekä kaksi viimeistä käsittelivät yleisesti viestintää ja kuusi kysymystä itse viikkokirjettä. Kysely teetettiin kymmenellä konsulentilla. Kotimaan tiimiin kuului tutkimuksen tekohetkellä 11 konsulenttia, joten vastausprosentiksi muodostui 91. Teetetyn kyselyn jälkeen kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla syvempää tietoa kyselystä nousseista epäkohdista. Haastatteluihin valikoitui kyselyyn vastanneiden joukosta kaksi.
Tutkimuksen tulosten mukaan tiimin sisäisen viestinnän taso on hyvä. Viikkokirje koetaan hyväksi viestintäkanavaksi ja sen sisältöä ei koeta liian laajaksi. Toisaalta konsulenttien keskinäinen viestintä koettiin puutteelliseksi. Viikkokirjeen osa-alueiden muokkaukseen ja kehittämiseen löytyi kehittämisehdotuksia, muun muassa konsulenttien viikkoraporttien annin jakaminen koettiin hyödylliseksi, esillepanojen ohjeistukset kaipasivat muokkaamista, viikkokirjeen vastaanotto päiväksi voitaisiin vaihtoehtoisesti kokeilla viikon alkua ja viikkokirjeeseen voitaisiin ottaa jokaviikkoinen fokustuote, jolloin viikkokirjeen mukana tulisi tehtyä samalla tuotekoulutusta tuote kerrallaan.