Suun terveydenhuollon palvelujen kehittäminen hoitotakuun näkökulmasta
Alander, Pasi (2013)
Alander, Pasi
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209592
Tiivistelmä
Hoitotakuulainsäädännöllä on tarkoitus turvata kansalaisten tasa-arvo hoitoon pääsyn suhteen. Hoitoonpääsyaika on yksi keskeinen seikka hoitotakuulainsäädännössä. Suun terveydenhuollossa lain määräämä hoitoonpääsytakuu on kuusi kuukautta. Tarpeen tälle kehittämisprojektille antoi suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn tilanne kehittämisprojektin alussa sekä valtakunnallisesti että kehittämisprojektin taustaorganisaatiossa Turun kaupungin suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin alussa lokakuussa 2011 valtakunnallisesti jonossa oli yli 14000 potilasta ja Turussa yli 1500 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joilla hoitotakuujonoja saadaan lyhennettyä, ja sitä myötä parantaa palvelujen saantia suun terveydenhuollossa.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osassa sovellettiin kahden kierroksen Delfoi-menetelmää. Siihen osallistui 15 asiantuntijaa. He olivat joko paikallisia tai valtakunnan tason suun terveydenhuollon päättäjiä, johtajia tai asiantuntijoita. Ensimmäinen kierros toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina (vastausprosentti 100) ja toinen kierros postitse lähetetyllä, anonyymillä kyselylomakkeella (vastausprosentti 87 %). Ensimmäisellä kierroksella kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä suun terveydenhuollon 1) hoitotakuun toteutumisesta, 2) sen esteistä, 3) toimenpiteistä hoitotakuujonojen välttämiseksi ja 4) rahoituksesta ja rakenteesta. Ensimmäisen kierroksen tulosten analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista nostettiin esiin kehittämisehdotuksia ja niitä aiheita, joissa asiantuntijoilla oli eniten näkemyseroja tai joiden sisältö kaipaisi syventämistä. Näistä kehitettiin teesit toisen kierroksen lomakkeeseen. Toisella kierroksella asiantuntijat antoivat arvionsa tulevaisuutta luotaavista teeseistä, joissa kysyttiin asiantuntijoiden mielipidettä teesin toivottavuuteen ja todennäköisyyteen. Vastaukset ristiintaulukoitiin nelikenttään.
Tulosten mukaan osa teeseistä jakoi edelleen asiantuntijoiden mielipiteet, eikä niihin kaikkiin saatu yhtä selkeää tulevaisuuden kuvaa. Yksi tällainen teesi oli: Vuonna 2025 hoitotakuu perustuu vielä hoitoon pääsyaikaan ja kokonaishoidon aikoja ei määritellä hoitotakuulainsäädännössä. Toisaalta joukossa oli myös teesejä, joita suurin osa asiantuntijoista piti toivottavina ja todennäköisinä vuonna 2025. Näiden teesien aiheena olivat suuhygienistien lisävaltuudet sekä suun terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän tai toimintarakenteen muutos. Konkreettisia kehittämisehdotuksia tuli yksi, joka oli suuhygienistien pitämä suun terveydenhuollon kunnallinen palvelupiste. Muita kehittämisehdotuksia olivat: terveyden edistämiseen panostaminen, yhteistyön lisääminen, työnjaon kehittäminen ja hoitotakuulainsäädännön muuttaminen niin, että siinä on mukana hoitojen loppuun saattaminen. Suun terveydenhuollon palvelupisteen alustavaa mallia voidaan käyttää sen mahdollisen jatkokehittämisen ja käyttöönoton pohjana.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osassa sovellettiin kahden kierroksen Delfoi-menetelmää. Siihen osallistui 15 asiantuntijaa. He olivat joko paikallisia tai valtakunnan tason suun terveydenhuollon päättäjiä, johtajia tai asiantuntijoita. Ensimmäinen kierros toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina (vastausprosentti 100) ja toinen kierros postitse lähetetyllä, anonyymillä kyselylomakkeella (vastausprosentti 87 %). Ensimmäisellä kierroksella kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä suun terveydenhuollon 1) hoitotakuun toteutumisesta, 2) sen esteistä, 3) toimenpiteistä hoitotakuujonojen välttämiseksi ja 4) rahoituksesta ja rakenteesta. Ensimmäisen kierroksen tulosten analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista nostettiin esiin kehittämisehdotuksia ja niitä aiheita, joissa asiantuntijoilla oli eniten näkemyseroja tai joiden sisältö kaipaisi syventämistä. Näistä kehitettiin teesit toisen kierroksen lomakkeeseen. Toisella kierroksella asiantuntijat antoivat arvionsa tulevaisuutta luotaavista teeseistä, joissa kysyttiin asiantuntijoiden mielipidettä teesin toivottavuuteen ja todennäköisyyteen. Vastaukset ristiintaulukoitiin nelikenttään.
Tulosten mukaan osa teeseistä jakoi edelleen asiantuntijoiden mielipiteet, eikä niihin kaikkiin saatu yhtä selkeää tulevaisuuden kuvaa. Yksi tällainen teesi oli: Vuonna 2025 hoitotakuu perustuu vielä hoitoon pääsyaikaan ja kokonaishoidon aikoja ei määritellä hoitotakuulainsäädännössä. Toisaalta joukossa oli myös teesejä, joita suurin osa asiantuntijoista piti toivottavina ja todennäköisinä vuonna 2025. Näiden teesien aiheena olivat suuhygienistien lisävaltuudet sekä suun terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän tai toimintarakenteen muutos. Konkreettisia kehittämisehdotuksia tuli yksi, joka oli suuhygienistien pitämä suun terveydenhuollon kunnallinen palvelupiste. Muita kehittämisehdotuksia olivat: terveyden edistämiseen panostaminen, yhteistyön lisääminen, työnjaon kehittäminen ja hoitotakuulainsäädännön muuttaminen niin, että siinä on mukana hoitojen loppuun saattaminen. Suun terveydenhuollon palvelupisteen alustavaa mallia voidaan käyttää sen mahdollisen jatkokehittämisen ja käyttöönoton pohjana.