Dialogia! Kehityskeskustelut vastuullisen vaikuttamisen tukena
Warto, Heta (2013)
Warto, Heta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158685
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehityskeskustelujen avulla voidaan edistää vastuullista vaikuttamista. Uudistetuilla kehityskeskusteluilla tavoiteltiin vuorovaikutteisuutta kehityskeskusteluissa kahdensuuntaisen palautteen annon avulla sekä tutkittiin sitä, miten vastuullista vaikuttamista ja työyhteisötaitoja voidaan edistää kehityskeskusteluissa ja miten kehityskeskustelut voivat edesauttaa strategian kirkastamista.
Tutkimuksen viitekehys perustui strategiatyöhön ja osaamisen johtamiseen. Esimiestyön näkökulmaa tuotiin esille valmentavan johtajuuden ja vastuullisen vaikuttamisen kautta. Näiden käytännön työkaluna tarkasteltiin kehityskeskustelun mahdollisuuksia.
Tutkimusaineisto kerättiin alkukartoituksella, joka koostui ryhmäkeskustelusta ja lyhyestä lomakekyselystä sekä kvalitatiivisilla haastatteluilla kohdeorganisaatiosta valitulta pilottiryhmältä.
Tutkimuksen validiteetti varmistettiin huolellisella suunnittelulla ennen tutkimuksen toteuttamista. Haastatteluihin perustuvaa tutkimusta voi olla vaikeaa toistaa täysin samanlaisena, sillä jokainen haastattelutilanne on ainutlaatuinen. Haastattelujen nauhoittamisella ja litteroinnilla lisättiin tutkimuksen reliabiliteettia. Lisäksi reliabiliteettia vahvisti se, että teoriatausta perustui useisiin eri lähteisiin ja tästä taustasta käsin muotoiltiin sekä tutkimuskysymykset että arvioitiin parhaiten soveltuvat analysointimenetelmät.
Tutkimustulokset osoittivat, että kahdensuuntainen palautteen anto lisääntyi, kun kehityskeskusteluihin otettiin mukaan esimiehen 360-asteisen arvioinnin läpikäynti. Tulosten mukaan kehityskeskustelu on aidosti hyödyllinen silloin, kun siihen valmistaudutaan ja vastuuta keskustelun kulusta jaetaan molemmille osallistujille. Valmentava johtajuus ja vastuullinen vaikuttaminen näkyivät vastuunottona kehityskeskustelun sisältöön liittyen sekä keskustelijoiden tasavertaisuutena, joka puolestaan on edellytys dialogisen vuorovaikutuksen syntymiselle. Strategian jalkauttamisessa kehityskeskusteluilla näyttää olevan selkeä rooli, sillä toiminnan tavoitteiden määrittely on tiukasti sidoksissa strategisiin tavoitteisiin.
Johtuen pilottijoukon toimenkuvasta, tutkimus ei pystynyt vahvistamaan sitä, tulisiko kehityskeskustelujen määrää lisätä.
Tutkimuksen viitekehys perustui strategiatyöhön ja osaamisen johtamiseen. Esimiestyön näkökulmaa tuotiin esille valmentavan johtajuuden ja vastuullisen vaikuttamisen kautta. Näiden käytännön työkaluna tarkasteltiin kehityskeskustelun mahdollisuuksia.
Tutkimusaineisto kerättiin alkukartoituksella, joka koostui ryhmäkeskustelusta ja lyhyestä lomakekyselystä sekä kvalitatiivisilla haastatteluilla kohdeorganisaatiosta valitulta pilottiryhmältä.
Tutkimuksen validiteetti varmistettiin huolellisella suunnittelulla ennen tutkimuksen toteuttamista. Haastatteluihin perustuvaa tutkimusta voi olla vaikeaa toistaa täysin samanlaisena, sillä jokainen haastattelutilanne on ainutlaatuinen. Haastattelujen nauhoittamisella ja litteroinnilla lisättiin tutkimuksen reliabiliteettia. Lisäksi reliabiliteettia vahvisti se, että teoriatausta perustui useisiin eri lähteisiin ja tästä taustasta käsin muotoiltiin sekä tutkimuskysymykset että arvioitiin parhaiten soveltuvat analysointimenetelmät.
Tutkimustulokset osoittivat, että kahdensuuntainen palautteen anto lisääntyi, kun kehityskeskusteluihin otettiin mukaan esimiehen 360-asteisen arvioinnin läpikäynti. Tulosten mukaan kehityskeskustelu on aidosti hyödyllinen silloin, kun siihen valmistaudutaan ja vastuuta keskustelun kulusta jaetaan molemmille osallistujille. Valmentava johtajuus ja vastuullinen vaikuttaminen näkyivät vastuunottona kehityskeskustelun sisältöön liittyen sekä keskustelijoiden tasavertaisuutena, joka puolestaan on edellytys dialogisen vuorovaikutuksen syntymiselle. Strategian jalkauttamisessa kehityskeskusteluilla näyttää olevan selkeä rooli, sillä toiminnan tavoitteiden määrittely on tiukasti sidoksissa strategisiin tavoitteisiin.
Johtuen pilottijoukon toimenkuvasta, tutkimus ei pystynyt vahvistamaan sitä, tulisiko kehityskeskustelujen määrää lisätä.