Diabetespotilaiden elämänlaatua heikentävät riskitekijät
van der Kooij, Maija (2013)
van der Kooij, Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076903
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli kartoittaa diabeteksen vaikutusta sitä sairastavan elämänlaatuun. Tavoitteena oli selvittää elämänlaatuun vaikuttavia riskitekijöitä, joiden avulla voitaisiin parantaa ja kehittää diabeetikoille suunnattua hoidonohjausta ja palveluja.
Opinnäytetyö on osa Lohjan Laurean Pumppu-hanketta, jonka tarkoituksena on luoda hyvin-vointipolun toimintamalli, jossa palvelut ovat rakentuneet saumattomiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat diabetespotilaat ja sen tavoitteena on kehittää palveluita, jotka tukevat asiakkaiden valtaistumista ja motivoitumista oman terveytensä hoidossa.
Opinnäytetyöni aineisto on kerätty diabetesspesifisellä ADDQoL19–elämänlaatumittarilla. Sen avulla voidaan selvittää diabeetikoiden kokemaa yleistä elämänlaatua sekä diabeteksen vaikutusta 19 eri elämänalueella ja kyseisten elämänalueiden merkitystä. Suomessa mittari otettiin käyttöön kansallisessa Dehko-projektissa, jossa tavoitteena oli tehdä elämänlaadun seurannasta osa diabeteksen kokonaishoitoa. Käyttämäni kyselyaineisto on kerätty Lohjan Seudun Diabetesyhdistys ry:n kaikilta yli 18-vuotiailta ja yli vuoden diabetesta sairastaneilta 635:ltä yhdistyksen jäseneltä, joista 321 vastasi kyselyyn.
Mittarin pohjalta muodostin viisi eri vertailtavaa ryhmää: diabetestyyppi, sukupuoli, työssäkäynti, asumismuoto sekä ikä. Ryhmien vertailtavuutta ja vastausten yleistettävyyttä vaikeutti kuitenkin ryhmien koko. Aineistossa yli 60-vuotiaiden osuus oli huomattava. Lisäksi tyypin 1 diabetesta sairastavien ja yksinasuvien osuus suhteessa vertailtavaan ryhmään oli pieni. Vaikka vertailu ei paljastanut kovin merkittäviä eroja eri ryhmien välille, tiettyjä painotuseroja oli kuitenkin havaittavissa. Diabetestyyppien vertailussa tyypin 1 diabetes heikensi elämänlaatua enemmän kuin tyypin 2 diabetes. Erityisesti motivaatio ja harrastukset painottuivat kielteisemmin tyypin 1 kohdalla. Nainen¬¬¬-mies-vertailussa naisille itseluottamus ja motivaatio merkitsivät enemmän ja diabeteksen vaikutus niihin oli suurempi. Miehillä taas diabeteksen vaikutus näkyi kielteisemmin läheisimmän ihmissuhteen ja sukupuolielämän kohdalla. Yksinasuvien ja perheellisten välisessä vertailussa diabeteksen elämänlaatua heikentävä vaikutus painottui perheellisillä läheisimmän ihmissuhteen ja sukupuolielämän alueille. Yksinasuvilla diabeteksen vaikutus taas näkyi itseluottamuksen, motivaation ja matkustamisen kohdalla. Eri ikäryhmien vertailussa 30–60-vuotiailla yleinen elämänlaatu painottui myönteisemmin, mutta toisaalta heillä myös diabeteksen vaikutus yleiseen elämänlaatuun oli suurempi kuin yli 60-vuotiailla. Aineistoa on mahdollista analysoida vielä tarkemmin diabetekseen liittyvien tekijöiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi hoitomuoto ja lisäsairaudet.
Elämänlaatuun liittyvää tietoa voi lähestyä kahdella eri tavalla toisaalta voimaantumisen ja toisaalta riskitekijöiden näkökulmasta. Oleellista on huomioida elämänalueille annettu merkitys. Mitä merkittävämpi alue, sitä suurempi on diabeteksen vaikutus sitä sairastavan elämässä. Tätä tietoa on mahdollista käyttää esimerkiksi hoidonohjauksessa tukemassa potilaan jaksamista tai toisaalta etsimällä yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja, joilla minimoidaan diabeteksen kielteinen vaikutus.
Opinnäytetyö on osa Lohjan Laurean Pumppu-hanketta, jonka tarkoituksena on luoda hyvin-vointipolun toimintamalli, jossa palvelut ovat rakentuneet saumattomiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat diabetespotilaat ja sen tavoitteena on kehittää palveluita, jotka tukevat asiakkaiden valtaistumista ja motivoitumista oman terveytensä hoidossa.
Opinnäytetyöni aineisto on kerätty diabetesspesifisellä ADDQoL19–elämänlaatumittarilla. Sen avulla voidaan selvittää diabeetikoiden kokemaa yleistä elämänlaatua sekä diabeteksen vaikutusta 19 eri elämänalueella ja kyseisten elämänalueiden merkitystä. Suomessa mittari otettiin käyttöön kansallisessa Dehko-projektissa, jossa tavoitteena oli tehdä elämänlaadun seurannasta osa diabeteksen kokonaishoitoa. Käyttämäni kyselyaineisto on kerätty Lohjan Seudun Diabetesyhdistys ry:n kaikilta yli 18-vuotiailta ja yli vuoden diabetesta sairastaneilta 635:ltä yhdistyksen jäseneltä, joista 321 vastasi kyselyyn.
Mittarin pohjalta muodostin viisi eri vertailtavaa ryhmää: diabetestyyppi, sukupuoli, työssäkäynti, asumismuoto sekä ikä. Ryhmien vertailtavuutta ja vastausten yleistettävyyttä vaikeutti kuitenkin ryhmien koko. Aineistossa yli 60-vuotiaiden osuus oli huomattava. Lisäksi tyypin 1 diabetesta sairastavien ja yksinasuvien osuus suhteessa vertailtavaan ryhmään oli pieni. Vaikka vertailu ei paljastanut kovin merkittäviä eroja eri ryhmien välille, tiettyjä painotuseroja oli kuitenkin havaittavissa. Diabetestyyppien vertailussa tyypin 1 diabetes heikensi elämänlaatua enemmän kuin tyypin 2 diabetes. Erityisesti motivaatio ja harrastukset painottuivat kielteisemmin tyypin 1 kohdalla. Nainen¬¬¬-mies-vertailussa naisille itseluottamus ja motivaatio merkitsivät enemmän ja diabeteksen vaikutus niihin oli suurempi. Miehillä taas diabeteksen vaikutus näkyi kielteisemmin läheisimmän ihmissuhteen ja sukupuolielämän kohdalla. Yksinasuvien ja perheellisten välisessä vertailussa diabeteksen elämänlaatua heikentävä vaikutus painottui perheellisillä läheisimmän ihmissuhteen ja sukupuolielämän alueille. Yksinasuvilla diabeteksen vaikutus taas näkyi itseluottamuksen, motivaation ja matkustamisen kohdalla. Eri ikäryhmien vertailussa 30–60-vuotiailla yleinen elämänlaatu painottui myönteisemmin, mutta toisaalta heillä myös diabeteksen vaikutus yleiseen elämänlaatuun oli suurempi kuin yli 60-vuotiailla. Aineistoa on mahdollista analysoida vielä tarkemmin diabetekseen liittyvien tekijöiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi hoitomuoto ja lisäsairaudet.
Elämänlaatuun liittyvää tietoa voi lähestyä kahdella eri tavalla toisaalta voimaantumisen ja toisaalta riskitekijöiden näkökulmasta. Oleellista on huomioida elämänalueille annettu merkitys. Mitä merkittävämpi alue, sitä suurempi on diabeteksen vaikutus sitä sairastavan elämässä. Tätä tietoa on mahdollista käyttää esimerkiksi hoidonohjauksessa tukemassa potilaan jaksamista tai toisaalta etsimällä yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja, joilla minimoidaan diabeteksen kielteinen vaikutus.