Työaika-autonomiamalli Tyks Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystykseen
Harikkala, Laura (2013)
Harikkala, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056371
Tiivistelmä
Tyks Vakka-Suomen sairaalan strategiassa vuosille 2012-2015 on yhdeksi strategiseksi päämääräksi määritelty osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Tyks Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksessä henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää uudistamalla työaikaratkaisuja. Kun organisaatioissa kartoitetaan erilaiset työaikatarpeet ja sovitaan yhdessä työaikakäytännöistä, päädytään usein toimiviin työaikaratkaisuihin. Niistä on osoitettu tuolloin olevan hyötyä sekä yrityksille että henkilöstölle. Yhteispäivystyksessä uusi työaikaratkaisu on autonominen työvuorosuunnittelu.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli laatia yhteispäivystykseen autonomisen työvuorosuunnittelun malli ja yhteiset toimintaohjeet koskien autonomista työvuorosuunnittelua yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Tarkoituksena oli laaditun mallin ja toimivien yhteisten toimintaohjeiden avulla edistää yhteispäivystyksen henkilökunnan työhyvinvointia lisääntyneiden vaikutusmahdollisuuksien ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottumisen myötä.
Autonomisen työvuorosuunnittelun malli ja yhteiset toimintaohjeet laadittiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Autonominen työvuorosuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2012. Kuuden kuukauden pilottijakson jälkeen kerättiin tutkimusaineisto verkkokyselynä yhteispäivystyksen sairaanhoitajilta. Vastausprosentti oli 84%, joka kertoi asian merkitsevyydestä. Kyselyn avulla oli tarkoitus kuvata sairaanhoitajien kokemukset kehittämishankkeesta sekä työajanhallinnasta, työtyytyväisyydestä, henkilökunnan työhön sitoutumisesta ja organisaation vetovoimaisuudesta työaika-autonomia kehittämishankkeen aikana.
Tutkimustulosten mukaan työaika-autonomian myötä vaikutusmahdollisuudet työvuoroihin lisääntyi ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottui. Työaika-autonomian koettiin parantaneen työilmapiiriä ja yhteispäivystys koettiin miellyttävämmäksi työpaikaksi.
Terveydenhuollon organisaatiot voivat hyödyntää tutkimustuloksia työtyytyväisyyden johtamisessa ja työelämän laadun parantamisessa. Työvuorosuunnittelun mallia voivat hyödyntää työyksiköt, jotka ovat siirtymässä toteuttamaan työaika-autonomiaa.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli laatia yhteispäivystykseen autonomisen työvuorosuunnittelun malli ja yhteiset toimintaohjeet koskien autonomista työvuorosuunnittelua yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Tarkoituksena oli laaditun mallin ja toimivien yhteisten toimintaohjeiden avulla edistää yhteispäivystyksen henkilökunnan työhyvinvointia lisääntyneiden vaikutusmahdollisuuksien ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottumisen myötä.
Autonomisen työvuorosuunnittelun malli ja yhteiset toimintaohjeet laadittiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Autonominen työvuorosuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2012. Kuuden kuukauden pilottijakson jälkeen kerättiin tutkimusaineisto verkkokyselynä yhteispäivystyksen sairaanhoitajilta. Vastausprosentti oli 84%, joka kertoi asian merkitsevyydestä. Kyselyn avulla oli tarkoitus kuvata sairaanhoitajien kokemukset kehittämishankkeesta sekä työajanhallinnasta, työtyytyväisyydestä, henkilökunnan työhön sitoutumisesta ja organisaation vetovoimaisuudesta työaika-autonomia kehittämishankkeen aikana.
Tutkimustulosten mukaan työaika-autonomian myötä vaikutusmahdollisuudet työvuoroihin lisääntyi ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottui. Työaika-autonomian koettiin parantaneen työilmapiiriä ja yhteispäivystys koettiin miellyttävämmäksi työpaikaksi.
Terveydenhuollon organisaatiot voivat hyödyntää tutkimustuloksia työtyytyväisyyden johtamisessa ja työelämän laadun parantamisessa. Työvuorosuunnittelun mallia voivat hyödyntää työyksiköt, jotka ovat siirtymässä toteuttamaan työaika-autonomiaa.